Ville Hämäläisen bitcoinien arvo nousi lähes 20 000 dollariin, sitten tuli romahdus – "Tulin vähän ahneeksi ja aloin suunnitella kaikenlaisia ostoksia, ulkomaanmatkoja ja vapaaherran elämää"

Isot voitot jäivät Ville Hämäläiseltä saamatta.

Hämäläinen kiinnostui bitcoinista, kun työkaveri kertoi ostaneensa virtuaalivaluuttaa netin kautta.

– Otin selvää asiasta ja huomasin, että bitcoinin arvo oli noussut jyrkästi viimeisen vuoden aikana. Ajattelin, että tässä voisi olla tilaisuus tehdä vähän ylimääräistä tiliä, Hämäläinen kertoo.

Nelikymppinen Hämäläinen asuu pääkaupunkiseudulla ja työskentelee rakennusalalla. Sijoittamista hän ei ollut aiemmin kokeillut.

Hämäläinen osti virtuaalivaluuttaa usealla tuhannella eurolla. Alkuun sijoitus näytti oikein hyvältä.

– Seurasin arvon muutosta aluksi päivittäin, ja hyvältähän se näyttikin. Bitcoinin arvo nousi edelleen, ja mietin jo, että pitäisikö sijoittaa lisää. Mutta sitten homma lähtikin aivan toiseen suuntaan, Hämäläinen muistelee.

Korkeimmillaan yhden bitcoinin arvo oli lähes 20 000 dollaria joulukuussa 2017.

– Silloin olisi pitänyt myydä kaikki. Tulin vähän ahneeksi ja aloin suunnitella kaikenlaisia ostoksia, ulkomaanmatkoja ja vapaaherran elämää, Hämäläinen toteaa.

Huipun jälkeen bitcoinin arvo kääntyi jyrkkään laskuun. Hämäläinen seurasi laskua huolestuneena.

– Lopulta myin bitcoinit pois. Takkiin tuli jokunen tonni, sain suurimman osan omistani takaisin. Olisi voinut käydä pahemminkin. Tai paljon paremmin, jos olisin myynyt oikealla hetkellä, Hämäläinen sanoo.

Virtuaalivaluuttojen saama julkisuus on paljon suurempi kuin mitä niiden todellinen vaikutus rahoitusmarkkinoilla on.

Virtuaalivaluuttojen toimintaperiaate kaupan välineenä on lopulta hyvin yksinkertainen: virtuaalivaluuttoja ostetaan ja myydään. Ainoa tapa saada voittoa on ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

– Rahoitusmarkkinoilta löytyy paljon monimutkaisempia sijoitustapoja kuin virtuaalivaluutat. Itse en määrittelisi niitä sijoituskohteiksi muiden joukossa, sanoo Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym

Virtuaalivaluutan arvo määräytyy sen mukaan, kuinka paljon muut ihmiset ovat valmiita siitä maksamaan. Ilmiö on sama kuin vaikkapa postimerkkien keräilyssä: Postimerkki on arvokas ainoastaan silloin, jos sille on olemassa markkinat. Jos kukaan ei ole kiinnostunut postimerkeistä, harvinainenkin postimerkki on arvoton.

Rahoitusmarkkinoiden kokonaisuudessa virtuaalivaluutat ovat hyvin pieni palanen.

– Virtuaalivaluuttojen saama julkisuus on paljon suurempi kuin mitä niiden todellinen vaikutus rahoitusmarkkinoilla on.

Ehkä parhaiten tunnetun bitcoinin lisäksi markkinoilla on tiettävästi lähes 2 000 erilaista virtuaalivaluuttaa. Grymillä on tuntuma, että valikoima ei ole viime vuosina enää juurikaan kasvanut.

– Huippu nähtiin pari vuotta sitten, sen jälkeen on ollut pientä taantumista.

Virtuaalivaluuttojen suurinongelma on valvonnan puute. Perinteiset sijoituskohteet, kuten osakkeet ja rahastot, ovat tarkkaan säädeltyjä ja valvottuja.

– Virtuaalivaluutoissa ei voi luottaa siihen, että mukana ei olisi epärehellistä toimintaa, Grym kertoo.

Viime vuosina esiin on tullut tapauksia, joissa markkinahintoja on manipuloitu ja asiakasvaroja on hävinnyt.

Yksi suurimmista huijauksista liittyy virtuaalivaluutta onecoiniin. Tavalliset suomalaiset sijoittivat onecoiniin vuosina 2014–2016 yli 40 miljoonaa euroa. Mukaan lähti noin 30 000 suomalaista.

Keskusrikospoliisi selvitti onecoin-virtuaalirahaa vuonna 2015 ja kehotti tuolloin erityiseen varovaisuuteen tämänkaltaisten palvelujen hankinnassa.

Virallisesti onecoin kävi virtuaalivaluuttakauppaa, mutta myöhemmin se on paljastunut pyramidihuijaukseksi. Onecoinin perustaja Ruja Ignatova on kadonnut ja hänen veljensä, joka toimi Onecoinin toimitusjohtajana sisarensa katoamisen jälkeen, on suostunut tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa huijauksen selvittämiseksi.

Tänä vuonna Finanssivalvonta ja lainsäädäntö kiristivät virtuaalivaluuttojen valvontaa. Tavoitteena on ehkäistä virtuaalivaluutan avulla tapahtuvaa rahanpesua.

Grym kehottaa ajattelemaan virtuaalivaluuttoja eräänlaisena rahapelinä.

– Kaupankäynti virtuaalivaluutoilla ei sinänsä ole moraalisesti väärin. Harrastuksena se on ok, mutta on hyvä ymmärtää, että toiminta ei ole rehellistä kaikilta osin. Itse vertaisin tilannetta nettipokeriin: uuden pelaajan on tärkeä ymmärtää, että pöydässä on aina kokeneempia pelaajia, jotka osaavat kyllä tyhjentää aloittelijan taskut.

Virtuaalivaluuttojen arvo vaihtelee voimakkaasti. Voittoa tavoittelevan henkilön tärkein taito onkin ajoitus: voittoa syntyy, jos onnistuu myymään omistuksensa oikealla hetkellä.

Virtuaalivaluuttojen ympärille on myös muodostunut oma teollisuudenhaaransa. Netistä löytyy monia virtuaalivaluuttojen kauppapaikkoja.

– Tämä on se porukka, joka tienaa näillä valuutoilla. Aina kun joku käy kauppaa virtuaalivaluutoilla, palveluntarjoajat ottavat siivun välistä, Grym sanoo.

Virtuaalivaluuttoja voi kaupankäynnin lisäksi hankkia louhimalla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö luovuttaa oman tietokoneensa laskentatehoa virtuaalivaluutan tiedonsiirtojen käyttöön. Kun tietokone ratkoo salausalgoritmien sarjan eli lohkon, koneen haltija saa korvaukseksi virtuaalivaluuttaa.

Lohkoketju on tekniikka, jolla salausalgoritmia hyödyntäen voidaan ylläpitää tietoa siitä, kuka on käyttänyt virtuaalivaluuttaa. Tieto on säilössä yhtä aikaa useissa tietokoneissa, jotka ovat mukana louhinnassa.

Esimerkiksi bitcoinin alkuaikoina louhintaa oli kannattavaa tehdä omalla kotikoneella. Uusien bitcoinien louhinta kuitenkin muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä enemmän niitä on louhittu.

Nykyisin uusien bitcoinien valmistaminen on ammattimaista. Louhintaa tehdään teollisessa mittakaavassa tietokoneilla, jotka syövät hurjasti sähköä.

Virtuaalivaluutan luominen on sinällään suhteellisen yksinkertainen asia.

– Esimerkiksi bitcoin perustuu avoimeen lähdekoodiin, joka on vapaasti ladattavissa verkosta. Kuka tahansa voi ladata bitcoinin lähdekoodin, muokata sitä ja julkaista oman versionsa siitä. Haaste piilee siinä, lähtevätkö ihmiset siihen mukaan eli otetaanko uutta virtuaalivaluuttaa kaupankäynnin kohteeksi, Aleksi Grym kertoo.

Kirjoittaja: Jaakko Kinnunen