Vaaralan Riviera on hyödyntämätön helmi Vantaan ja Helsingin rajalla – lampien virkistyskäytölle ei ole löytynyt esteitä

Armi Suojanen

Virallisen uimarannan perustamiselle Vaaralanlammille ei ole esteitä. Vesinäytetulosten perusteella lammet soveltuvat uimiseen eikä virkistyskäyttö vaaranna alueen pohjavettä

Vaikka tekniset selvitykset puoltavat uimarannan rakentamista Vaaralaan, se ei vielä riitä. Paljon pitää tapahtua ennen kuin Vaaralan Rivieraksi kutsuttu alue on ihmisten käytössä pukeutumis- ja wc-tiloineen, laitureineen, ulkoilureitteineen ja nuotiopaikkoineen.

– Paljon asioita on ratkaisematta, kiteyttää Itä-Vantaan asemakaavasuunnittelija Linnea Löytönen Vantaan kaupungilta.

Suunnitelmat vaativat ensinnäkin asemakaavan tekemistä sekä kaavamuutosta ja prosessi on vasta alussa. Lisäksi Vantaan kaupungin pitää hankkia noin 38 hehtaarin kokoisen suunnittelualueen maita omistukseensa. Yleiseen käyttöön kaavoitettavista alueista lähes 28 hehtaaria on yksityisessä omistuksessa.

– Yksityisestä maasta valtaosa on Slåttmossenin ja sen reuna-alueiden luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää aluetta. Niillä on myös merkittäviä virkistysarvoja. Maakaupoista ei ole toistaiseksi päästy omistajien kanssa sopimukseen, Löytönen kertoo.

Maanomistajat ovat yksityisiä tahoja ja kaksi osakeyhtiötä.

Lammista on tehty yleissuunnitelma, jossa eteläisimmästä lammesta tehtäisiin valvomaton uimalampi. Se sijaitsee Vantaan puolella. Suunnitelma käsittää myös läntisimmän, Helsingin Jakomäen puolella sijaitsevan Sydänlammen muokkaamisen uintikäyttöön. Siitä tulisi valvottu uimapaikka.

Kaksi pohjoisempaa lampea pidettäisiin luonnontilaisena ja toiseen niistä tulisi koirien uimapaikka. Lampien väliin on kaavailtu ulkoilu- ja piknikpaikkaa.

Löytönen huomauttaa, että alueen kunnostamisesta uimakäyttöön voidaan päättää vasta, kun maa-alueet ovat Vantaan kaupungin hallinnassa. Silloin voidaan myös sopia yhteistyöstä Helsingin kanssa.

– Koska sitovia päätöksiä tai tarkempia suunnitelmia ei ole tehty, aikataulukaan ei ole tiedossa. Useammasta vuodesta voidaan kuitenkin todennäköisesti puhua, Löytönen pohtii.

Aamun valjettua Vaaralan-Jakomäen lammilla on rauhallista. Vain liikenteen ääni kuuluu rannalla. Kuva: Johanna Erjonsalo Johanna Erjonsalo

Hanke on niin varhaisessa vaiheessa, että myös kustannuksia on vaikea arvioida.

Alueella tarvitaan ainakin jonkin verran kunnallistekniikkaa, kuten vesihuollon rakentamista, mutta se ei vaadi kalliita erikoisrakenteita.

Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta jätti alueen asemakaavan ja kaavamuutoksen pöydälle joulukuun kokouksessa. Asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen, joka pidetään ensi tiistaina.

Vaaralan-Jakomäen lampien ja Slåttmossenin muodostama kokonaisuus on osa maakunnallisesti arvokasta virkistysverkostoa. Pääkaupunkiseudun koillinen "vihersormi" kulkee Viikistä ja Kivikosta suunnittelualueen kautta kohti Ojankoa ja Sipoonkorpea.

Lammet ja Slåttmossen muodostavat omaleimaisen virkistyskohteen ja sillä on myös luonnonsuojelullista arvoa.

Lampialueen virkistysmahdollisuudet on todettu merkittäviksi, mutta niitä ei ole juurikaan hyödynnetty, paitsi epävirallisesti. Hyödyntäminen liikahti eteenpäin, kun siitä tehtiin valtuustoaloite sekä Vantaalla että Helsingissä.

Vantaa aloitti alueen kaavoituksen keväällä 2018. Kaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen eli uimaranta-alueen nimeksi valittiin paikallisten käyttämä lempinimi Vaaralan Riviera.

Lammet ovat syntyneet 1940–60-lukujen aikana, kun alueelta on otettu maa-ainesta. Lammet ovat syvyydeltään alle metristä neljään metriin. Pohjoiset lammet ovat matalimpia.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut