Myötätunnolla selvä yhteys hyvinvointiin – Jos ihminen on myötätuntoinen, hän on usein myös onnellinen, optimistinen ja tyytyväinen elämäänsä

Selvä yhteys hyvinvointiin – Myötätuntoinenon usein myös onnellinen, optimistinen ja tyytyväinen elämäänsä

Kuvituskuva. Jan Hilden

toimitus

Jos osoitat myötätuntoa toiselle ihmiselle, voit aiempaa paremmin.

Asetelma toimii myös toisinpäin, tosin ei yhtä selkeästi: jos olet onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, näytät herkemmin myötätuntoa muille.

Usean suomalaisyliopiston yhteinen tutkimusryhmä on tarkastellut myötätunnon yhteyttä hyvinvointiin vuodesta 2017.

Yhä käynnissä olevassa tutkimuksessa on saatu kiintoisia havaintoja.

– On ollut selvää, että jos ihminen saa myötätuntoa osakseen, hänen hyvinvointinsa kohenee. Mielenkiintoista on nyt se, että myös myötätuntoa toiselle osoittavan olo paranee, kertoo Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen

– Myötätuntoisuus ei ole yhteydessä vain hetkellisiin hyvinvoinnin kokemuksiin vaan pitkäkestoisesti ja pysyvästi korkeampaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin, selvittää Oulun yliopiston psykologian tutkijatohtori Aino Saarinen

Myötätunto tarkoittaa huolta toisen kärsimyksestä sekä halua ja tarvetta lievittää sitä. Sitä lähellä oleva empatia taas merkitsee, että ymmärtää toisen kokemusta ja pystyy käsittämään, mitä hän tuntee.

Tutkimusaineisto on peräisin monialaisesta projektista, jossa selvitettiin suomalaisten sepelvaltimotaudin kehittymistä eri mittareilla. Vuonna 1980 alkaneessa seurantatutkimuksessa oli mukana 3 596 lasta ja nuorta, joiden tautitilannetta seurattiin kyselyillä 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaina. Psykologisessa arvioinnissa mitattiin muun muassa myötätuntoa.

Tähän tuoreen tutkimuksen tekijät tarttuivat: he huomasivat, että ihmisen myötätunnolla ja hyvinvoinnilla on selkeä yhteys 15 vuoden seuranta-aikana.

– Myötätunto ei kuitenkaan ole ainoa hyvinvointiin ja onnellisuuteen vaikuttava tekijä, vaan yksi monista, Saarinen muistuttaa.

Uudessa tutkimuksessa myötätunto ennusti korkeampaa affektiivista ja kognitiivista hyvinvointia. Affektiivisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, miten paljon ihminen kokee myönteisiä ja kielteisiä tunteita tiettynä aikana.

Kognitiivinen hyvinvointi viittaa yksilön järkiperäisempään arvioon siitä, miten oma elämä on edennyt suhteessa omiin tavoitteisiin.

Kognitiivinen hyvinvointi sisältää elämäntyytyväisyyden, subjektiivisen arvion omasta terveydestä, optimistisuuden ja koetun sosiaalisen tuen määrän.

– Myötätuntoisuus oli yhteydessä korkeampaan positiivisten tunteiden määrään, vähäisempään negatiivisten tunteiden määrään ja korkeampaan elämäntyytyväisyyteen. Myötätunto liittyi myös parempaan arvioon omasta terveydestä, korkeampaan optimismiin ja voimakkaampaan kokemukseen siitä, että sosiaalisista suhteista saa tukea, Saarinen summaa.

Myötätunnon suotuisasta vaikutuksesta hyvinvointiin on aiempaakin näyttöä, mutta tuore tutkimus perustuu ennennäkemättömän pitkäaikaiseen aineistoon.

– Myötätunnon on aiemmin havaittu olevan yhteydessä laadukkaampiin ihmissuhteisiin ja vähäisempään sosiaaliseen eristäytyneisyyteen, Saarinen kertoo.

Aiemmat tutkimukset ovat myös esittäneet, että myötätuntoinen ihminen kestää stressiä keskimääräistä paremmin ja kärsii masennusoireista vähemmän.

Ihmisen myötätunnon kehittymiseen vaikuttavat elinympäristö ja lapsuuden psykososiaaliset tekijät. On esimerkiksi havaittu, että mitä lämpimämpi lapsen ja vanhemman suhde on, sitä myötätuntoisempi lapsi on vanhempana.

Tutkijat arvioivat, että kyseessä on osin myös perinnöllinen ominaisuus. Tutkimusryhmällä on työn alla tutkimus aiheesta.

– Etenkin oksitosiinin ja dopamiinin erittymistä säätelevien geenien on havaittu olevan yhteydessä auttamishaluiseen käytökseen toisia kohtaan ja muihin myötätuntoon liittyviin ominaisuuksiin, Saarinen kertoo.

Hintsanen sanoo, että myötätunto on lajityypillinen piirre.

– Jos ajatellaan evoluutiota, myötätunto on ollut ihmisille tärkeä selviytymiskeino: sen avulla ihmiset ovat voineet luoda yhteistyötä.

Kaikilla on myötätuntoa enemmän tai vähemmän. Tutkimusaineistossa oli eniten niitä lapsia ja nuoria, joilla sitä oli keskimääräisesti.

Hintsanen muistuttaa, että on hyvin vaikea arvioida, miten myötätuntoisia suomalaiset ovat, koska vertailevia kansainvälisiä tutkimuksia ei ole tehty.

Pitää olla empatiaa eli kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän tunteita, jotta voi kokea myötätuntoa, sanoo Oulun yliopiston professori Mirka Hintsanen

Hintsasen kommentti käy askarruttamaan, kun muistelee taannoisen yhdysvaltalaistutkimuksen tulosta: vuonna 2016 uutisoitiin, että suomalaiset kuuluvat maailman vähiten empaattisiin kansakuntiin. Suomi keräsi 63 maan vertailussa kuudenneksi huonoimmat empatiapisteet. Kehnommin pärjäsivät vain Liettua, Venezuela, Viro, Puola ja Bulgaria. Kolme empaattisinta maata olivat Ecuador, Saudi-Arabia ja Peru.

Tutkijoiden mukaan empaattiset ihmiset ovat usein kilttejä, huomaavaisia, anteliaita ja – myötätuntoisia. Heitä kuvailtiin myös herkkätunteisiksi, luotettaviksi, järjestelmällisiksi ja vastuuntuntoisiksi.

Mitä mieltä suomalaistutkijat ovat tutkimuksesta?

– En tämän perusteella vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä maiden välisistä eroista empatiassa, Hintsanen toteaa.

Hintsanen huomauttaa, että eri maiden mittaustuloksia on vaikea verrata toisiinsa.

– Jos tietyssä maassa ollaan keskimäärin empaattisempia, saattaa arvio itsestä olla matalampi kuin se olisi, jos asuisi maassa, jossa ollaan keskimääräistä vähemmän empaattisia.

– Kysely ei myöskään välttämättä toimi täysin samalla tavalla eri maissa: esimerkiksi käännöksestä voi tulla kysymyksiin merkityseroja.

Myös Oulun yliopiston tutkijatohtori Aino Saarinen suhtautuu tulokseen hyvin kriittisesti, "koska se sisältää useita perustavanlaatuisia puutteita".

– Ensinnäkin otoskoot olivat todella vaihtelevia eri maissa. Joissakin maissa otoskoko oli jopa alle 30 henkeä. Se näytti jossain määrin ohjaavan sitä, missä maassa empatiakyvyn havaittiin olevan korkeammalla ja missä matalammalla tasolla.

– Pieniin otoksiin on saattanut valikoitua ihmisiä, jotka ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen henkilökohtaisista syistä. On mahdollista, että pieniin otoksiin on valikoitunut väestöstä erityisen myötätuntoisia ihmisiä, Saarinen arvioi.

Otoskokoon kiinnittää huomiota myös Hintsanen.

– Tutkimuksessa oli Suomestakin vain 428 osallistujaa.

– Kun vielä otetaan huomioon, että kyseessä ei ollut satunnaisotanta, vaan mukaan otettiin ne, jotka satuttiin saamaan, on erittäin todennäköistä, että otos on vääristynyt, Hintsanen sanoo.

Saarisen mukaan tutkimuksessa on myös huomioitu puutteellisesti eri kulttuureiden erot vastaustyylissä ja kysymysten tulkinnassa.

– Aiemmissa tutkimuksissa on ehdotettu, että empatian tai myötätunnon kokeminen olisi erityisen voimakasta yhteisöllisissä kulttuureissa ja heikompaa yksilöllisyyttä vaalivissa kulttuureissa. Tästä aiheesta on kuitenkin tehty hyvin vähän empiiristä tutkimusta.

Kirjoittaja: Tuomas Massinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Nuorisotilat avautuvat ensi viikolla: maksutonta toimintaa koulujen alkuun saakka – "Tuodaan pelit pihalle ja laitetaan musiikki soimaan"
  2. Salibandyliigasta tuli F-liiga – uusi nimi oudoksuttaa Vantaalla: "Vähän fiksumpi olisi saanut olla, kestää hetken totutella"
  3. Mielipide: Nyt on aika leikata päättäjien palkkioita – Esimerkin voima on tärkeää, koska tulevat taloudelliset päätökset ovat kovia
  4. Kivistön uusimman kauppahankkeen eteneminen näyttää mutkistuvan – "Tontin käyttö ei ole kahden kaupparyhmittymän asia"
  5. Vantaa ennen ja nyt: Hiekkaharjun koulun Hyvä kaveri -patsaat taas jaossa – Mutta miksi kuvanveistäjä Raimo Jaatinen lisäsi suunnittelemaansa veistokseen variksen?
  6. Vainio 30.5.
  7. Pääkirjoitus: Kivistön palveluilla alkaa olla kiire – alueen asukkaat kaipaavat kipeästi ennen kaikkea perusarkeaan helpottavia toimintoja
  8. Uutissuomalaisen debatti: Varman Risto Murto: Nuorille työntekijöille pitää tarjota muutakin kuin korkeita veroja ja supistuvia palveluita
  9. Jenni Isokoski on opiskellut neljässä eri lukiossa – Ylioppilaaksi hän valmistui Nettilukiosta, isänsä epäilyistä huolimatta
  10. Vartijoiden Tikkurilan asemalla puhuttama mies huitaisi kohti ja pakeni – talttui kiinni otettaessa vasta pippurisumutteella
  11. Ministeriön selvitys: Kasvosuojista vain niukasti hyötyä, ei tarjoa suojaa tartunnalta
  12. Poliisi tyrmistyi koronakevään rumista luvuista: Nuoret miehet kaahaavat yhä enemmän yli 50 kilometrin ylinopeuksia, humalassa tai huumeissa ajaminenkin yleistynyt
  13. Entinen Neuvostoliitto näkyy edelleen väestötilastossa – ulkomaalaistaustaisista jo puolet asuu pääkaupunkiseudulla
  14. Mies kärähti 16 kertaa ratista parin vuoden aikana – niin suuri vaara sivullisille että esitetään vangittavaksi
  15. BRQ Vantaa Festival jää tältä kesältä väliin – Pienimuotoisia erilliskonsertteja kuitenkin luvassa syksyllä

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Kivistön uusimman kauppahankkeen eteneminen näyttää mutkistuvan – "Tontin käyttö ei ole kahden kaupparyhmittymän asia"
  2. Vartijoiden Tikkurilan asemalla puhuttama mies huitaisi kohti ja pakeni – talttui kiinni otettaessa vasta pippurisumutteella
  3. Vantaa ennen ja nyt: Hiekkaharjun koulun Hyvä kaveri -patsaat taas jaossa – Mutta miksi kuvanveistäjä Raimo Jaatinen lisäsi suunnittelemaansa veistokseen variksen?
  4. Koronatesteissä käyneiltä vain harvoilta löytyy virusta – Vantaalla drive in -pisteessä testauskapasiteettia on paljon enemmän kuin potilaita
  5. HSL:n asiakkaat raivostuivat: Vapaavalintainen kausilipun kesto poistuu, kun HSL yhdenmukaistaa kortin ja sovelluksen lippuvalikoiman – "Kehitys kulkee tässä vahvasti väärään suuntaan"
  6. Vantaalle Backaksen kartanon alueelle on tulossa Muumien maailma – Maailman ensimmäiseen Muumi-sisäpuistoon odotetaan vuosittain puolta miljoonaa kävijää
  7. Jenni Isokoski on opiskellut neljässä eri lukiossa – Ylioppilaaksi hän valmistui Nettilukiosta, isänsä epäilyistä huolimatta
  8. Suunnitelma: Lentokenttäjoukkue töihin Helsinki-Vantaalle parissa vuorokaudessa, jos koronavirustilanne vaatii
  9. Pienkerrostaloja ja ruokakauppa Backaksen peltoalueelle –  "Rakentamisen laatuvaatimukset on asetettu erittäin korkealle"
  10. Vantaan kaupunki sai lahjoituksena 100 000 kasvosuojainta – annetaan lapsiperheitä ja vanhuksia hoitaville
  11. Mielipide: Nyt on aika leikata päättäjien palkkioita – Esimerkin voima on tärkeää, koska tulevat taloudelliset päätökset ovat kovia
  12. Pääkirjoitus: Kivistön palveluilla alkaa olla kiire – alueen asukkaat kaipaavat kipeästi ennen kaikkea perusarkeaan helpottavia toimintoja
  13. "Muori nukkuu, se ei halua puhua" – 3-vuotiaan Dilaran puhelinsoitto pelasti aivoinfarktin saaneen isoäidin hengen
  14. Tarkat aikataulut, turvavälit, ei kättelyjä, ei halauksia, ykköset päälle ja Youtube auki – Näin abiturientista tulee ylioppilas
  15. Mielipide: Frisbeegolfin suosio räjähtänyt – Vantaalta ei löydy harrastuspaikkoja

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.