Vantaan sanataidekoulussa lukeminen on myös touhua ja tekemistä oman mielikuvituksen siivin – "Tärkeintä on saada luoda jotain omaa"

Sanataideharrastuksessa kehittyy kaikenlaista ikään kuin sivutuotteena, kuten rohkeutta ja varmuutta, vastaava sanataideopettaja Maami Snellman ja rehtori Tiina Åhlgren kertovat. Leena Koivisto

Leena Koivisto

Digivempainten hallitsemassa maailmassa on lasten elämässä tapahtunut kulttuurinen muutos.

– Enää ei pysähdytä kirjan ääreen eikä keskitytä tarinankerrontaan. Kaiken pitää elää ja liikkua, kiteyttää Vantaan sanataidekoulun rehtori Tiina Åhlgren

Ja sillä on vaikutuksensa. Vuoden 2018 Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisista 15-vuotiaista nuorista erinomaisen lukutaidon omaavien osuus on säilynyt ennallaan, mutta heikkojen lukijoiden osuus oli puolestaan lisääntynyt selvästi. Lukutaitoerot olivat suuremmat kuin kertaakaan tutkimuksen historiassa.

– Vähän joka puolelta tulee viestiä lukemisen vähentymisestä, Åhlgren vahvistaa.

Vastaava sanataideopettaja Maami Snellman arvioi, että kirja ei enää ole perheissä samalla tavalla tärkeä esine kuin ennen ja on yhä enemmän perheitä, joissa lapselle tai lapsen kanssa ei lueta.

– Lapselle lukeminen olisi kuitenkin tosi tärkeätä, sillä se antaa hänelle kuvan kielestä, kirjoista ja lukemisen merkityksestä, Snellman kiteyttää.

Pinnallinen plaraaminen on lisääntynyt ja tylsyyden sietokyky heikentynyt. Sanataidekoulussa on huomattu muutos paitsi lasten keskittymistaidossa myös sanavarastossa.

Åhlgren kertoo koulujen erityisluokille suunnatun projektin aikana hämmästyneensä sitä, että ihan tavallisiakin sanoja on hukassa. 5.–6.-luokkalaiset eivät tienneet esimerkiksi, mitä sana vihollinen tarkoittaa.

– Eivät ainakaan suomeksi.

Taiteen perusopetusta antavalla ja erilaisia kursseja järjestävällä 25-vuotiaalla sanataidekoululla on siis entistä enemmän tehtävää lasten lukuinnon ja kielellisten taitojen kartuttamisessa.

Siinä tuttu keino, mielikuvituksen ja luovuuden ruokkiminen, pätee yhä. Opetuksessa kirja on aina lähtökohta, mikä ei kuitenkaan tarkoita vain lukemista tai passiivista kuuntelua

– Oppilas saa tuottaa jotain omaa kirjan pohjalta, käyttää mielikuvista, luoda ja touhuta itse kielen ja tarinan kanssa, Åhlgren selvittää.

– Syntyä saa ihan mitä tahansa, kunhan se lähtee lapsesta itsestään, eikä suoraan kirjasta tai ohjaajasta, Snellman jatkaa.

–  Ilon ja riemun säilyminen tekemisessä on tärkeää.

Meillä on kaikissa ryhmissä aina hurjan hauskaa.

Luovasta ajattelusta on hyötyä kaikessa elämässä. – Se antaa uusia näkövinkkeleitä asioihin ja auttaa arkisten asioiden ratkaisemisessa, Åhlgren sanoo.

Isompien lasten ryhmissä lapset jo keskustelevat omista teksteistään ja myös esittävät niitä ääneen. Tärkeintä on saada luoda jotain omaa, ei oikeinkirjoitus.

– Samalla ymmärretään se, että ei tarvitse olla täydellinen ollakseen ihan ookoo.

Vantaan sanataidekoulu

Yhdistyspohjainen, 25-vuotias alansa pioneeri.

Taiteen perusopetuksen lisäksi järjestää kursseja kaikenikäisille, iltapäiväkerhoja, työpajoja kouluille ja päiväkodeille sekä koulutusta opettajille ja varhaiskasvattajille.

Opetusta Tikkurilassa, Myyrmäessä, Korsossa Rekolassa ja Espoossa.

Kevään perusopetukseen ja muuhun toimintaan voi ilmoittautua koulun nettisivuilla

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.