Mielipide: Akkutekniikka kehittymässä nopeasti – Tehdäänkö Vantaan ratikasta tulevaisuuden vai menneisyyden ratkaisu?

Kirjoittajien mielestä myös ratikan teknisiä asioita tulee tarkasti selvittää. Niihin kuuluu erityisesti se, perustuuko ratikkaratkaisu ajolangalliseen vai -langattomaan järjestelmään. Arkisto/Päivi Tuovinen

toimitus

Sopiiko ajolankajärjestelmään perustuva ratikka dynaamisen kaupunkikehityksen veturiksi ja varsinkaan 2000-luvun lentoaseman terminaalialueelle? kysyvät kirjoittajat ja korostavat, että vaihtoehtoisten järjestelmien mahdollisuudet tulisi hankeen yhteydessä tarkasti selvittää.

Vantaan ratikan yleissuunnitelma hyväksyttiin teknisen lautakunnan kokouksessa 19. marraskuuta ja varsinaisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto 16. joulukuuta.

Ratikkahanke on kannatettava ajatus kaupunkimme kehitystä silmällä pitäen, päättäjät ovat paljon haltijoina. Tarvitaan samankaltaista rohkeutta kuin reilu puoli vuosisataa aikaisemmin, kun silloisilla päätöksillä luotiin pohja nykyiselle kaupunkirakenteelle Vantaalla.

Pysyäkseen kehityksessä mukana Vantaa tarvitsee isoja ratkaisuja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Tämä on välttämätöntä asukas- ja työpaikkamäärien kasvaessa, tästä syystä palveluidenkin on oltava paremmin saavutettavissa ja kaikkien ulottuvissa. Ratikka investointina ei ole palveluista pois vaan niiden tukena.

Oikea kehityksessä mukana pysyminen vaatii myös uusimpien teknisten ratkaisujen huomioimista ja selvittämistä päätöksiä tehtäessä. Onko järkevää rakentaa yli sata vuotta vanhaan tekniikkaan tukeutuen? Saksassa, Englannissa, Romaniassa, Espanjassa, Turkissa, Kiinassa ja niin edelleen ollaan siirtymässä vanhasta tekniikasta nykyaikaisiin ja akkukäyttöisiin ratkaisuihin.

Vantaan ratikkalinjan pituus tulee olemaan noin 19,3 kilometriä ja suunnittelun pohjana oleva vanha tekniikka tulee vaatimaan noin 1000 sähkötolppaa perustuksineen, noin 20 sähkönsyöttöasemaa, sekä kymmeniä kilometrejä ajolankajärjestelmiä, joiden kustannukset ovat kymmenistä miljoonista lähemmäs sataan miljoonaan euroon kokonaisuudessaan.

Akkutekniikka on viimeisten vuosien aikana ollut nopeimmin kehittynyt energian siirto- ja tallennusmuoto ja myöskin akut itsessään ovat muuttumassa vähemmän haitallisiksi ympäristölle.

Ajolangattomien kiskojen muunneltavuus olisi tulevaisuudessa teknisesti joustavampaa ja huomattavasti edullisempaa, kun puhutaan raitioteiden laajentamisesta jatkossa Länsi-Vantaalle Tuupakan, Martinlaakson ja Myyrmäen kautta Espoon suuntaan. Asiantuntijat pohtivat myös ratikkaverkoston suuntaamista pohjoiseen kohti Järvenpäätä.

Ovatko ajolankajärjestelmät turhia, rumia ja katketessa onnettomuustilanteissa hengenvaarallisia, sopivatko ne dynaamisen kaupunkikehityksen veturin ideaan ja varsinkaan 2000-luvun lentoaseman terminaalialueelle.

Ajolankajärjestelmiin perustuvalle ratikalle on olemassa vaihtoehtoja. Niiden osalta on selvitettävä käyttökelpoisuus, kustannukset sekä rakennusvaiheessa että ylläpidon ja käytön aikana. Selvitykseksi ei riitä maininta ajolankojen käytöstä laajasti naapureissa ja näiden yhteensopivuus joskus hamassa tulevaisuudessa.

Onko Vantaalla rohkeutta olla edelläkävijä valittaessa ratikan energiajärjestelmää? Selvityksiä ja päätöstä on pystyttävä tarkastelemaan seuraavan 50–100 vuoden tähtäimellä.

Jarno Eskelinenkaupunginvaltuutettu (sd.)

teknisen- ja tarkastuslautakunnan jäsen

Kari Lopperi (sd.)

teknisen lautakunnan jäsen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.