Tekstiilikierrätystä ei vielä osata – lähes puolet kokeilukeräykseen tuotavasta tavarasta kuuluisi sekajätteeseen

Tunnollinen kierrättäjä Liisa Tölli tuo Ruskeasannan Sortti-asemalle kaksi muovikassillista vaatteita ja kodintekstiilejä.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta myhäilee tyytyväisenä nähdessään muovipussien sisällön.

– Ihan oikeaoppisesti lajiteltu.

Tekstiilit ovat kuivia eivätkä ne haise tai ole homeisia. Lisäksi Tölli on tuonut kierrätykseen sitä, mitä HSY:n marraskuun alussa alkaneeseen kokeiluun pitääkin tuoda. Eikä esimerkiksi tyynyjä ja peittoja, joiden vanua ei vielä pystytä kierrättämään.

Kokeiluun liittyy, että käyttöön kelpaamattomia tekstiilejä voi tuoda keräykseen ilmaiseksi ja enintään kolme säkkiä kerralla.

Kaikki eivät ole onnistuneet kierrätyksessään yhtä hyvin kuin Tölli. Pääkaupunkiseudun viidelle Sortti-asemalle tuotujen poistotekstiilien seassa on paljon sellaista ainesta, joka olisi pitänyt laittaa jo kotona sekajätteisiin poltettavaksi.

– Lähes puolet on sellaista, mikä kuuluisi sekajätteeseen. Se on harmillista, Kiviranta sanoo.

Tähän mennessä Sorttiasemilta on kertynyt esilajitteluun noin 7 000 kiloa poistotekstiilejä. Siitä 10 prosenttia kelpaa uudelleenkäyttöön eli myymälöihin myyntiin ja runsaat 40 prosenttia toimitetaan kierrätykseen.

– Jätteen laatua pitää saada parannettua. Mietimme keinoja, kuinka lajitteluohjeet saataisiin vielä paremmin kaikkien tietoon ja käytäntöön, Kiviranta jatkaa.

Poistotekstiilien keräyskokeilu kestää tammikuun loppuun asti. Tarkoitus on jatkaa keräämistä maksullisena, mutta se ei ole vielä varmaa.

– Ei voida luvata jatkumista, Kiviranta myöntää.

Jatko riippuu muun muassa siitä, paraneeko tekstiilijätteen laatu ja kuinka keräys, kuljetus, lajttelu ja käsittely saadaan toimimaan.

Kokeilussa poistotekstiilejä lajittelevat HSY:n yhteistyökumppaneina Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukset, UFF ja Recci.

Kierrätyksen jatkosuunnittelussa hyödynnetään Lahden ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opiskelijan Linda Karlströmin opinnäytetyötä.

Ruskeasannan, Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemien tekstiilijäte viedään Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksen varastolle lajiteltavaksi. Lajittelu tehdään käsin.

Jos kierrätykseen jätetyistä tekstiileistä löytyy hyväkuntoisia, kierrätyskeskus voi pelastaa ne myyntiinkin. Tunnettua on, että kiertoon saatetaan laittaa vaikkapa hame, jossa on vielä hintalappu tai miesten kauluspaita, jota ei ole edes avattu paketista.

– Hyvät vaatteet voisi laittaa kierrätykseen erikseen, Kiviranta toivoo.

Kun tekstiilit on lajiteltu, hyödynnettävä jae varastoidaan HSY:n tiloihin Helsingin Kivikkoon tai Turkuun rakenteilla olevaan pilottilaitoksen välivarastoon.

Jalostuslaitos valmistuu ensi vuoden syksyllä ja alkaa valmistaa poistotekstiileistä kierrätyskuitua mekaanisesti.

Kiviranta muistuttaa, että kierrättämällä tekstiilejä säästetään luonnonvaroja. Esimerkiksi autojen pehmusteissa voidaan käyttää kierrätyskuitua eikä niihin tarvita öljypohjaisia materiaaleja.

– Parasta tietysti olisi, että vältetään jätteen syntymistä.

Suomi on kierrätystekstiilien hyödyntämisessä vasta alussa, mutta esimerkiksi paperit ja pullot kiertävät mallikkaasti.

Kaikessa kierrättämisessä pitää kuitenkin kiriä, sillä vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteen kierrätysasteen pitää EU-direktiivin mukaan olla vähintään 55 prosenttia ja tavoite nousee. HSY:n oma tavoite on 60 prosenttia vuonna 2025.

Suomen nykyinen kierrätysaste on 41 prosenttia.