Miksi nainen, 48, on naiselle, 29, susi? – Psykoterapeutti kirjoitti auki aggressioiden taustat

Terhi Ketola-Huttunen kertoo mielenkiintoisesti hyvästä ja pahasta aggressiosta rakkaudessa ja seksuualisuudessa sekä vanhemman ja tyttären suhteen vaikutuksesta tytön elämään. Marja Puisto

Marja Puisto

”Sulla ei ole vielä tuo perse levinnyt, kun et ole saanut lapsia”, toteaa 48-vuotias nainen 29-vuotiaalle naiselle.

Lause pitää sisällään kateutta ja vertailua, valitettavasti naisen aggressiolle tyypillisiä ilmenemismuotoja.

– Kateuden maailmassa nuori, lahjakas ja pätevä nainen saa paljon arvostelua juuri toiselta naiselta, toteaa psykoterapeutti ja teologian maisteri Terhi Ketola-Huttunen kirjassa Vihainen Nainen, Hyvä paha aggressio

Netin keskustelupalstalla naisten keskinäinen aggressio saa valtavat mittasuhteet, loukkaavissa kommenteissa ei ole suodattimia.

– Some-vihan määrä on järkyttävä. Minua yllättää, miten paljon ihmiset vertailevat siellä toisiaan. Kaikki eivät tajua somen olevan eräänlaista näytelmää. Sehän on itsestään selvää, että sinne laitetaan oman elämän hyviä puolia.

Muun muassa näitä aggression ilmenemismuotoja Ketola-Huttunen ja kirjan toinen kirjoittaja Heli Pruuki kohtaavat psykoterapeutin työssään. Ihmisten pahoinvointi näkyy, toisaalta myös apua osataan hakea herkemmin. Ketola-Huttunen työskentelee Lohjalla perheneuvojana.

Mistä paha olo ja aggressio kumpuaa?

– Ollaan tyytymättömiä omaan elämään, on hoitamatonta masennusta. Ihmisillä ei ole välttämättä taitoa käsitellä surua. Suru auttaa käymään läpi luopumisen tuskaa. Kaikkia unelmiaan ei voi saada, joistakin joutuu luopumaan.

Aggression pintaa raaputtamalla alta paljastuu turvattomuutta, käsittelemättömiä tunteita. Kyky olla yhteydessä omiin tunteisiin on eri ihmisillä hyvin erilaista, usein se peilaa lapsuuden perheessä opittuja tapoja.

Parisuhteessa toinen saattaa huutaa ja raivota spontaanisti, toinen vaikenee viikoiksi. Tätäkin kirja käsittelee, mykkäkoulua, yhtä henkisen väkivallan muotoa.

Entä raivoava perheenäiti tai -isä? Tajuaako toinen perheen aikuinen, että huudon todellinen viesti on esimerkiksi se, että ei jaksa, ja tarvitsee tilanteeseen apua.

Monelle tuttuja tilanteita, mutta kirja herättää ajatuksia, miten itse voisi käyttäytyä kierroksien kiihtyessä. Nähdä ja tajuta vaaran merkit itsessä, perheessä tai työyhteisössä.

Ketola-Huttunen on kiitollinen siitä, että päiväkodeissa opetellaan nykyisin tunnetaitoja; tiedostamista, miten tunteita ilmaistaan, puretaan ja säädellään. Iso osa aikuisväestöstä on kasvanut kiltin tytön kaavalla, hyväksyntää sai suorittamalla ja onnistumalla. Pojista on tullut miehiä itkua ja tunteita näyttämättä.

Kirjan yksi esimerkki epäsuorasta aggressiosta on monelle tuttu. Joku lohkaisee ikävän kommentin tai jättää toistuvasti tervehtimättä, selailee puhelintaan tai haukottelee puheenvuorosi kohdalla.

Epäsuoran aggression pysäyttäminen on taito, jonka voi opetella koko työ- tai perheyhteisön hyväksi. Psykoterapeutit antavat ohjeen miten se tehdään, käytännön toteutus vaatii harjoittelua.

Mielenkiintoinen on myös esimerkki aggression puutteesta parisuhteessa. Pariterapian vastaanotolla voi nyökytellä yhteen sulautunut pari, joka on samaa mieltä kaikesta. Suoritetaan siististi parisuhdetta, mutta omat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet ovat kaikonneet.

Kun terve erillisyys puuttuu, seksuaalinen jännitys katoaa. Suhteen terve aggressio on muuttunut epäterveeksi. Oireet ovat moninaiset, suoran ilmaisun puute ontuu, sen sijaan paiskotaan ovia ja lautasia. Suhteeseen hiipii vähättely, siihen alistuminen, masennus.

Surullista on, että vanhemman käytös vaikuttaa suoraan lapseen.

– Kunpa aikuiset ymmärtäisivät, mikä merkitys heidän surun ja vihan käsittelyllä on suhteessa lapsiin. Inhimillistä kärsimystä on mahdollista vähentää, kun ottaa vastuuta omasta käytöksestään.

Terhi Ketola-Huttunen

Espoossa asuva 38-vuotias TM, psykoterapeutti, pariterapeutti ja perheneuvoja. Työskentelee Lohjan seurakunnassa perheasiain neuvottelukeskuksessa perheneuvojana. Pitää myös yksityisvastaanottoa Espoossa. Perheeseen kuuluvat aviomies Juhani Huttunen ja 5-vuotias tytär. Toinen lapsi syntyy ensi vuoden alkupuolella.

Opiskellut Tanskassa hahmoterapiaa, jonka kulmakivinä ovat tietoiseksi tuleminen ja vastuun ottaminen omasta itsestä, tunteista ja valinnoista.

Vihainen nainen on Ketola-Huttusen ja Heli Pruukin viime syksynä ilmestynyt kirja. Pruuki on pariterapeutti, perhepsykoterapeutti ja teologian tohtori.

Kirjan aiheet käsittelevät naisen aggressiota laajasti kuten: naisen aggression erityispiirteet ja aggressio parisuhteessa. Lisäksi käsitellään tytön kasvua sekä äiti–tytär ja isä–tytär -suhdetta. Kirja käsittelee aggressiota myös yleisellä tasolla ilman sukupuolisidonnaisuutta.

Terapiahoidot ovat yleensä usean vuoden projekteja. Liikkeelle omien aggressioiden käsittelyssä voi lähteä pitämällä aggressiopäiväkirjaa, johon kirjoitetaan omat tunteet ja niiden tulkinnat. Mihin ja missä tilanteissa reagoit harmilla, ärsyyntymisellä tai suuttumisella?

Kirja sisältää myös kolmen naisen kertomukset. Yksi niistä kuvaa, millaista tytön oli kasvaa perheessä, jossa oli väkivaltainen, epäempaattinen isä. Tytöstä kasvoi ylisäntillinen, kiltti, näkymätön nainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.