Vihdoinkin kunnon juomavettä! – vesiosuuskunta rakennuttaa oman vesihuoltoverkoston Sotunkiin

Sotungin kaupunginosasta vain osa kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Raja menee suunnilleen Nurmimäentiessä, jonka itäpuolen noin 200 asukasta ovat oman veden ja viemärin varassa. Nyt tilanne on muuttumassa.

Sotungin vesiosuuskunnan ensimmäinen kiinteistö liitettiin vesihuoltoverkkoon 4. marraskuuta kello 14.

– Ja viemäri 5. marraskuuta kello 14.30, lukee Arja Leppänen muistiinpanoistaan.

Se oli iso muutos Arja ja Pekka Leppäsen elämään, sillä he olivat kärvistelleet kehnon juomaveden kanssa yli 30 vuotta. Siitä lähtien, kun he muuttivat Sotungin Nurmimäentielle.

Pitkä odotus päättyi, kun kraanasta alkoi tulla Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n, toimittamaa hyvänmakuista vettä. Saman tien likavedet lähtivät Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon niin kuin lähiseutujen noin 800 000 muunkin asukkaan.

Enää Leppästen ei tarvitse pelätä veden loppumista kuivana kesä eikä suodattaa rautapitoista kaivovettä. Enää ei tarvitse myöskään tilata likakaivon tyhjentäjää ja jätevesienkäsittelykin on juuri niin kuin asetus määrää.

Leppäset yrittivät liittyä Nurmimäentien toisella puolella kulkevaan Vantaan kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon jo kymmenisen vuotta sitten. Silloin ei kuitenkaan löytynyt urakoitsijaa tekemään työtä. Nyt apu tuli kesällä 2018 perustettuun vesiosuuskuntaan liittymällä.

Osuuskunnan osuusmaksu on 400 euroa ja täysliittymän hinta 13 500 euroa. Sen päälle tulee 15 euron perusmaksu kuukaudessa. Kulutuksen mukaan peritään vesimaksua 1,52 euroa ja jätevesimaksua 1,84 euroa kuutiolta.

Vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Stefan Asplund kertoo, että oman vesiosuuskunnan perustamiseen päädyttiin, koska niin monella kiinteistöllä on ongelmia veden ja viemärin kanssa.

Ruosteisuuden ja suolaisen maun lisäksi joillakin on jopa uraania juomavedessään. Monilla on myös tarvetta tehdä parannuksia viemäröinnille.

Hankkeen toteuttamista selvitti konsultti ja kannatusta osuuskunnan perustamiseen haettiin kyläkokoukselta. Tarjouksia vesihuoltoverkon rakentamiseen saatiin mukavasti ja ensimmäiset liittyjätkin ilmoittautuivat keväällä 2018.

– Konsultti sanoi, että liittyjiä tulee lisää, kun rakentaminen alkaa, Asplund muistelee.

Ja niinhän siinä kävi.

– Liittyjiä on nyt yli 80 eli noin puolet kiinteistöistä.

Osuuskunta on arvioinut, että rakentamiskustannukset saadaan katettua liittymismaksuilla.

Tukea haettiin myös EU:lta, mutta sieltä saatiin rahaa vain Leader-ohjelman kautta avoimen valokuituverkon suunnitteluun.

Vantaan kaupungin tukea ei edes haettu, koska Vestran vesiosuuskuntakaan ei sellaista saanut.

Hanke lupa-asioineen on Asplundin mukaan sujunut hyvin. Maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja runkolinjan kaivamisesta pääosin sujuvasti, mutta on käynyt niinkin, että neuvottelut ovat epäonnistuneet.

– Yhdelle liittyjälle palautimme liittymismaksun, koska emme saaneet maanomistajalta lupaa kaivaa hänen mailleen runkolinjaa, Asplund kertoo.

Vesiosuuskunnan vesihuoltoverkkoon on tähän mennessä liitetty kolme kiinteistöä. Aikataulusta ollaan hiukan jäljessä, sillä maaperän kaivaminen on ollut ennakoitua vaikeampaa.

Asplundin koti on tarkoitus saada vesi- ja viemäriverkkoon ennen joulua.

– Jos saan oman jouluksi, se on paras joululahja, Asplund hymyilee.