Kaliforniassa partioi jo Robocop, robottipoliisin käyttöönotto kiinnostaa myös Suomessa – "Se voitaisiin lähettää rakennukseen, jossa epäillään olevan vaarallisia henkilöitä"

toimitus

R obocop oli 1980-luvulla massiivinen Hollywood-hitti. Elokuvassa robotinkaltainen, luodinkestävä ihmisen ja koneen yhdistelmä taisteli rikollisuutta vastaan Detroitissa.

Tieteisfiktio panee mielikuvituksen laukalle – voisiko tulevaisuuden poliisi olla yhtä itsenäinen, älykäs robotti?

Näin pitkälle kehittynyttä konepoliisia ei edelleenkään ole Suomessa eikä missään muuallakaan – yhtenä syynä on yksinkertaisesti se, ettei teknologia ole tähän kyllin jalostunutta, ainakaan vielä.

Los Angelesissa partioi kyllä valvontarobotti HP Robocop, mutta se lähinnä vain kuvaa puistoa ja välittää tietoa poliiseille. Tällaisia rajallisesti toimivia ohjelmoituja robottipoliiseja on myös ainakin Kiinassa ja Dubaissa.

Poliisihallituksesta todetaan, ettei HP Robocopinkaan tapaista valvontarobottia oteta käyttöön Suomessa lähivuosina. Sellaista ei ole ainakaan vielä suunniteltu. On kuitenkin mahdollista, että tilanne muuttuu 10–20 vuodessa.

– Robotin käyttöönotto riippuu monesta tekijästä, kuten teknologisesta kehityksestä, poliittisesta tahtotilasta, lainsäädännön kehittymisestä, poliisin toimivaltuuksista, resursseista ja teknologian luotettavuudesta, selvittää Poliisihallituksen ylitarkastaja Heikki Makkula

Poliisihallituksessa on pohdittu sitä, että robotit voisivat osallistua tulevaisuudessa työtehtäviin, joissa poliisi tarvitsee tiettyjä teknisiä laitteita tai fyysistä suoritusta, johon vain kone kykenee.

Kameroin varustettua robottia voisi käyttää apuna myös tehtävissä, joissa poliisi kohtaa väkivallan uhkaa tai vaarallisen työympäristön.

– Se voitaisiin vaikka lähettää ensimmäisenä rakennukseen, jossa epäillään olevan vaarallisia aseistautuneita henkilöitä. Jos kyseessä olisi autonominen robotti, se voisi vain tuottaa tilannetietoa poliiseille, Makkula antaa esimerkin.

Ensimmäiset tällaiset robotit olisivat kauko-ohjattavia, mutta tekoälyteknologian kehittyessä käyttöön voisi ottaa yhä itsenäisempiä koneita.

– Tarkoituksena olisi, että robotit tukisivat poliisityötä eivätkä korvaisi poliiseja, summaa Poliisihallituksen ylitarkastaja Kari Kanto

Poliisilla on jo miehittämättömiä ilma-aluksia eli lennokkeja ja etäohjattavia pommirobotteja.

Poliisi alkoi käyttää lennokkeja arjen työvälineinä kolme vuotta sitten. Niitä hyödynnetään esimerkiksi piiritystilanteissa ja kadonneiden etsinnässä.

– Jatkossa ne voidaan laittaa tarkastustehtäville hälytyskohteeseen, josta ne tuottavat tietoa partiolle. Pidemmällä aikavälillä lennokit saadaan ehkä autonomisesti ilmaan ilman etäohjausta, Makkula ennakoi.

Ensimmäiset kaksi poliisin pommirobottia rakennettiin 1993.

– Niillä on kamera ja "kädet", joilla esimerkiksi epäilyttävä kohde voidaan siirtää, Makkula kuvaa.

Robotiikka on tekoälyteknologian ilmentymä. Tekoäly-termillä tarkoitetaan mikroprosessoritekniikkaan pohjautuvia järjestelmiä, jotka pystyvät älykkäänä pidettävään toimintaan.

Eettinen pohdinta on vahvasti mukana, kun poliisille suunnitellaan tekoälyratkaisuja. On mietittävä tarkkaan, miten robotti vaikuttaa poliisin lain mukaisiin toimivaltuuksiin ja tietoturvaan sekä ihmisten tietosuojaan.

Myös tekoälyn luotettavuus pitää varmistaa silloin, kun poliisi hyödyntää sitä osana päätöksentekoaan.

– Poliisijohto on linjannut, että ihmiset tekevät päätöksiä ja teknologia tukee päätöksentekoa, Makkula korostaa.

Tekoälyteknologian kehittyminen tuo poliisille paljon hyötyä, mutta näkyvissä on myös huolenaiheita.

Hienostuneet kyberhyökkäykset ja vaikuttamisoperaatiot voivat yleistyä.

– Kyberhyökkäykset muuttuvat aiempaa halvemmiksi ja vaativat nykyistä vähemmän väkeä ja asiantuntemusta, kun älykäs automaatio kehittyy, Makkula sanoo.

– Toki myös vastatoimet kehittyvät, hän lisää.

Kyberhyökkäys tarkoittaa verkossa tehtyä järjestelmällistä hyökkäystä kotitaloutta, yritystä tai julkishallinnon organisaatiota vastaan. Vaikuttamisoperaatiossa pyritään vaikuttamaan siihen, miten ihmiset ajattelevat tai toimivat.

Jatkossa kodinkoneet hyödyntävät yhä useammin älykästä teknologiaa, ja ne on kytketty internetiin.

– Tämä altistaa ne kyberhyökkäyksille.

Yksi uuden teknologian lieveilmiö ovat kehittyneet digitaaliset "deepfake"-manipulaatiot.

– Oppivilla "hermoverkoilla" voidaan tuottaa kuvia, videoita, ääniä ja muita tallenteita, jotka ovat keinotekoisia tai hienovaraisesti muokattuja. Niitä voi olla lähes mahdoton erottaa aidoista. Tällaisen materiaalin yleistyminen lisää kriittisen suhtautumisen tärkeyttä, kun arvioidaan digitaalista aineistoa, Makkula kertoo.

Kehittyvä tekoälyteknologia lisännee myös identiteettivarkauksia verkossa.