Hiljaiseloa pikku hiilidioksidipöllyssä – Myyrmannin kattoasukit keskittyvät nyt oman lämpövoimalansa pyörittämiseen

Tanja Orento ja Mika Olsbo veivät hiljattain Myyrmannin katolle kaksi mehiläispesää. Mehiläistarhaus on pariskunnalle harrastus, mutta kummallakin on asiaan ammattilaistaidot. Thomas Stenius

Leena Koivisto

Myyrmannin katolle kotiutuu parhaillaan parikymmentätuhatta mehiläistä kahdessa pesässä, jotka kauppakeskus vuokrasi espoolaiselta tarhaajapariskunnalta. Asettuminen uuteen ympäristöön tuskin tuottaa mehiläisille isompaa hämmennystä, koska ne ovat asumuksissaan jo talviteloilla.

– Noin kahdeksan asteen lämpötilassa ne alkavat hankkiutua talvehtimaan, mehiläistarhausta vaimonsa Tanja Oreton kanssa harrastava Mika Olsbo kertoo.

Marraskuiset välillä reippaanpuoleisesti plusasteille nousseet lämpötilatkaan eivät mehiläisiä hevillä houkuttele irrottautumaan talvehtimispallosta, jonka ne ovat kuningattarensa ympärille muodostaneet.

– Varsinkaan jos sataa, niitä ei lentely kiinnosta, Olsbo sanoo.

Mehiläisten kesällä keräämät hunajat on korjattu pääosin pois ja yhdyskunnan ruokapöytään katettu talveksi energiapitoisuudeltaan hunajaa tymäkämpää sokerilientä.

– Sokerista mehiläisille kertyy vähemmän jätösaineita. Vessaahan niillä ei ole, Olsbo selvittää.

Ravinnon voimalla pesäläiset tuottavat luomulämpöä huusholliinsa. Sitä syntyy tuhansien siipilihasten värinästä.

Hiilidioksidia tiiviissä talviasumisessa kehittyy myös, vaikka ilmastointi altatuuletettavassa rakenteessa koko ajan toimiikin.

– Tavallaan ne viettävät koko talven pienessä hiilidioksidipöllyssä, Olsbo naurahtaa.

Mehiläispesät viimeistellään vielä huputtamalla ne niin, että linnut eivät pääse tekemään tuhojaan. Sen jälkeen pesillä käydään harvakseltaan lähinnä punnitsemassa niitä.

– Siten tarkkaillaan ravinnon riittävyyttä, Olsbo kertoo.

Iso osa lyhytikäisistä mehiläisistä ei kevättä enää nää. Syksyn pesäporukka saattaa hyvinkin kutistua puoleen, mutta kasvaa aktiivikautena nopeasti.

Keväällä, kun täysi tohina taas alkaa, mehiläiset lentelevät Myyrmannin tukikohdastaan noin 2 kilometrin säteellä keräämässä mettä ja siitepölyä, josta ne napsivat proteiininsa.

On siis mahdollista, että niitä pörrää myös Myyrmäen ja koko Vantaan kuuluisimman ötökän, superharvinaisen halavasepikän asuinsijoilla Mätäojan pajukoissa. Pajut ovat keväisin mesipistiäisten ruokataloudelle tärkeitä tukipilareita.

Mika Olsbon mukaan yhden pesän keskimääräinen hunajasato on 37 kiloa. Myyrmannin mehiläisten tuotokset menevät kauppakeskukselle, joka päättää myöhemmin, miten satoa hyödynnetään.

Kauppakeskusmehiläisten päätarkoitus on hyödyttää pölyttäjinä lähialueen luonnon moninaisuutta ja muistuttaa samalla pölyttäjien elintärkeästä roolista. Myyrmannia hallinnoiva Citycon hankki vuosi sitten samojen tarhaajien mehiläisiä myös espoolaisen Ison Omenan katolle.

Aiheeseen liittyvää

  1. Vantaalaisilla kauppakeskuksilla omia kilpailuvalttejaan – Pohjoismaiden suurimmaksi kasvanut Jumbo sparraa asiakkaita somettamaan toiveita, Myyrmanni liputtaa vahvasti paikallisuuden puolesta 14.11.2019 6:30
  2. Toukat tappava tauti uhkaa mehiläisiä – tartunta leviää hunajan mukana 3.7.2019 6:10
  3. Urbaaniin Myyrmäkeen tulee lisää vihreyttä – vanhojen kauppakeskusten tilalle rakennetaan tornitaloja 11.4.2019 19:35
  4. Viidennes mehiläispesistä kuoli, hunajasadosta tulossa heikko – Helle ja kuivuus tuottaneet erikoishunajia 28.7.2018 19:05

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut