Vantaa omistaa kaksi saarta Sipoon edustalta – Harva vantaalainen pääsee näihin saariin

Liikuntapalvelut Markku Tiusanen

Marjo Rämö

Vantaa omistaa Sipoon saaristosta kaksi saarta, Tallholmenin ja noin kahdeksan hehtaarin alueen Krokholmenin saaresta. Näihin saariin pääsee vain harva, sillä julkista veneyhteyttä ei ole.

Krokholmenissa on sauna, keittokatos ja käymälät. Tallholmenissa on keittokatos, käymälät ja kaupungin vuokrahuvila.

– Krokholmenin ja Tallholmenin ulkoilusaariin käyttävät pääasiassa veneilijät ja kalastajat, kertoo saaria isännöivä kaupungin kalastusteknikko Markku Tiusanen.

Joukko valtuutettuja on pyytänyt selvitystä siitä, millaisia kustannuksia Krokholmenin ja Tallholmenin avaaminen julkiselle veneyhteydelle aiheuttaisi sekä miten paljon saaria käytetään ja ketkä käyttävät. Lisäksi he pyysivät kaupunkia järjestämään edes kokeiluna veneliikenne saariin.

– Halusimme, että vantaalaiset voisivat hyödyntää paremmin saaria, sanoo valtuustoaloiteen tehnyt Jenni Chen (kok.).

Saarten retkeilijöistä ja veneilijöistä ei jää kävijätilastoja. Saarissa olevien rakennusten vuokraus on ollut vähäistä.

Markku Tiusanen kertoo, että huvilaa vuokrattiin noin 50–80 vuorokautta edelliskesänä. Käyttäjiä on ollut noin 20–30.

Krokholmenin saunamökin avaimen vuokraa noin parikymmentä henkeä kesäkaudessa.

Kuluneena kesänä Tallholmenin huvilaa ei vuokrattu lainkaan, sillä sen vuokraamisesta kokonaan veneseuran käyttöön käytiin neuvotteluja, jotka kuitenkin kariutuivat.

Huvilaa ja saunaa vuokrataan Vantaa-infon kautta.

Siitä, miten paljon vantaalaiset käyttävät saaria, saunaa ja vuokrahuvilaa ei ole tietoa. Vantaalaisuus ei ole myöskään ollut edellytys saunan tai huvilan vuokraamiselle.

Liikuntapalvelut vastaa ulkoilusaarten polttopuuhuollosta, venepoijuista, laitureista ja rakennusten vuokraamisesta. Saunaa vuokrataan koko kesäkaudeksi 110 euron korvausta vastaan. Huvilan vuorokausivuokra on 80 euroa.

Vuonna 2017 Tallholmenin huvilan vuokratulot olivat 4 080 euroa ja Krokholmenin saunan vuokratulot 1 870 euroa.

Samana vuonna liikuntapalvelut maksoi saarten rakennuksista sisäistä vuokraa 17 676 euroa kaupungin tilakeskukselle.

Ulkoilusaarten ylläpito maksaa liikuntapalveluille noin 2 000–3 000 euroa.

Liikuntapalveluiden vastauksessa valtuustoaloitteeseen todetaan, ettei ylläpitokustannuksia kasvattavan liikennöinnin järjestämistä ulkoilusaariin ole järkevää. Säännöllisen liikennöinnin aloittaminen vaatisi laiturirakenteiden uusimista sekä lisäisi huoltokustannuksia. Avomeren vieressä sijaitsevalle Tallholmenille rantautuminen on hankalaa korkealla aallokolla, mikä vaikeuttaisi säännöllistä reittiliikennettä.

Reittiliikenne saattaisi vaatia kaupungin tukea, jos lippujen hinnat halutaan pitää kohtuullisina.

Espoossa virkistyssaariin tapahtuvaa liikennettä tuetaan merkittävästi. Helsingissä liikennöinnin maksavat asiakkaat. Esimerkiksi aikuisten meno-paluu-lippu Vuosaaresta Tallholmenin vieressä olevaan Kaunissaareen maksaa 22 euroa.

Mikäli saariin avattaisiin kaupungin tukema veneliikenne, osa käyttäjistä olisi muualta kuin Vantaalta ja sikäli tuki ei kohdentuisi omiin veronmaksajiin. Lisäksi vantaalaisten käytössä ovat Helsingin ja Espoon ulkoilusaaret, joihin liikennöidään säännöllisesti.

– Herää kysymys, miksi meillä sitten on nämä saaret? Kuka näiden saarten olemassaolosta hyötyy, jos eivät vantaalaiset?, ihmettelee valtuutettu Jenni Chen (kok.).

Markku Tiusanen, kalamies itsekin, näkee asian toisin.

– Nämä ovat tärkeitä tukikohtia veneilijöille ja kalastajille. Ne on tärkeitä säilyttää. Saarista aiheutuvat kulut eivät ole isoja kaupungille.

Tallholmenissa on vuokrahuvila, jota kuka tahansa voi vuokrata. Kuva: Markku Tiusanen Markku Tiusanen

Eikö liikennöitsijöitä kiinnostanut?

Liikuntapalvelut tiedusteli syyskuussa sähköpostilla kahdeksalta liikennöitsijöiltä kiinnostuksesta aloittaa reittiliikenne Vantaan saariin sekä sitä, mitä liikennöinnin aloittaminen edellyttäisi kaupungilta. Seitsemän liikennöitsijää ei vastannut lainkaan. Yksi oli lopettanut toimintansa. Oliko ajatus niin kannattamaton?

VS soitti kahdelle liikennöitsijälle. Molemmat harmittelivat, että vastaaminen oli jäänyt. Kannattomana ajatusta ei pidetty.

– Vuosaaresta Krokholmeniin olisi puolen tunnin venematka. Liikenne vaatisi uutta laituria, lisää palveluja saareen ja sen, että väylältä pääsisi hyvin rantautumaan sekä hyvän lähtöpaikan Vuosaaresta, arvioi Topi Saario NorsöLinesta.

Lisäksi olisi syytä selvittää, millä tavoin kasvava kävijämäärä kuormittaisi saarta.

Aiheeseen liittyvää

  1. Suosittuun Vallisaareen pääsee laivalla myös Espoosta 21.6.2016 17:45
  2. Yli 100 vuotta sotilassaarena toiminut Isosaari avautuu yleisölle – "Uniikki vierailukohde" 9.5.2017 9:36
  3. Helsingin saaristoon tehdään opastettuja retkiä keväästä syksyyn – täältä löydät maksuttoman luontoretkikalenterin 15.4.2019 19:55

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut