Mihin lapsi tarvitsee esihistoriaa? – Arkeologi Ilari Aalto on huolissaan koulujen historianopetuksesta, jos aika ennen kirjoitettua tietoa jätetään opettamatta.

Arkeologi Ilari Aalto on perehtynyt muun muassa keskiaikaiseen lääkintään. Lähteenä hänellä on esimerkiksi Naantalin luostarin lääkintäkirja. Mervi Pasanen

toimitus

Ruotsissa esitettiin äskettäin, että sikäläisten koulujen historianopetus aloitettaisiin viikinkiajasta, jotta sotien jälkeisen ajan opettamiseen jäisi enemmän aikaa. Seurasi kiihkeä keskustelu siitä, onko antiikin aika tai esihistoria lainkaan tärkeää. Suunnitelma aiheutti sen verran vastustusta, että ainakin toistaiseksi siitä on luovuttu.

Tilanne kotimaassa ei ole juurikaan parempi. Esihistoria sivuutetaan historiantunnilla aika nopeasti. Miksi lasten täytyy ylipäätään tietää ajasta ennen kirjoitettua historiaa?

– Niin, tarvitseeko lasten tietää siitä vai ei, siinä kysymys, pohtii tietokirjailija, arkeologi Ilari Aalto

– Nykyisin Suomen esihistoriaa opetetaan vain viidennellä luokalla. Se ei tule myöhemmin vastaan missään vaiheessa. Olen huolissani lasten historianopetuksesta, Aalto myöntää.

Ilari Aalto löytää kotimaisesta historianopetuksesta paljon hyvää mutta myös kritiikin paikan.

– Huonoa on, että Suomen esihistoria on todella pienessä osassa.

Useimmat opettajat tyytyvät siihen, mitä oppikirja sanoo. Tieto on vähäistä, ja etenkin keskiajasta saatetaan antaa vääristynyt ja kliseinen mielikuva, johon sekoittuvat lika, pimeys, itseään ruoskivat puolialastomat ihmiset ja 1600-luvun ruttolääkärit. Tällaiseen aineistoon Aalto törmäsi tehdessään aineenopettajaopintoihin seminaarityötä, jossa hän vertaili Suomen esihistorian esittämistä alakoulun historian oppikirjoissa 1994–2015.

– Väärä kuva johtuu siitä, että koulukirjojen kirjoittajat eivät välttämättä itse tunne asiaa. Toki oppikirjojen kirjoittamiseen osallistuu joskus myös arkeologeja ja keskiajantutkijoita, Ilari Aalto toteaa.

Hänen mukaansa esihistorian tuntemus antaa koululaisille käsityksen siitä, keitä täällä oli ja eli aikana ennen kirjoitettua historiaa.

Voidaan myös kysyä, miksi koululaisille pitää opettaa, miten voi erottaa kreikkalaiset pylväät toisistaan.

– Se on helppo opettaa, siinä on kytkös taidehistoriaan. Sivistys on se, mitä jää jäljelle, kun koulussa opitut yksityiskohdat unohtuvat, Aalto tiivistää.

Faktojen pitää olla kunnossa, kun lapsille aletaan opettaa historiaa. Yksi esimerkki ovat Mauri Kunnaksen kirjat. Hän on tehnyt kirjoissaan samaa, mitä Ilari Aalto tekee omissaan, eli opettaa lapsille historiaa samalla, kun kertoo tarinaa. Pari vuotta sitten ilmestynyt Kunnaksen Koiramäen Suomen historia on tästä oivallinen esimerkki.

– Lapset eivät ole tyhmiä. Lastenkirjoissakin tietojen pitää olla oikeita, vaikka kyseessä ei olekaan tieteellinen teksti, Ilari Aalto sanoo.

Hänen uusin teoksensa Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita on suunnattu 10–13-vuotiaille lapsille. Runsasta tietomäärää täydentävät kuvittaja Elina Helkalan piirrokset. Kirjan sivuilla seikkaileva mäyrä tuo oman lisänsä tekstiin esittämällä hyviä kysymyksiä.

– Piirroskuvat ovat kirjassa iso juttu. Niissä on paljon tietoa, jota olisi ollut vaikea kuvailla sanoin.

Arkeologilla on missio Hän on tullut siihen tulokseen, että jos lapsille opettaa oikeaa historiaa, se väkisinkin suodattuu lapsilta myös heidän vanhemmilleen. Osana tätä suunnitelmaa hän on hankkinut historianopettajan pätevyyden.

– Pedagogiset opinnot antavat lisää varmuutta yleisötyöhön ja esimerkiksi lasten kaivauskursseille, joita vedän työssäni, Turussa toimivan Aboa Vetus & Ars Nova-museon kaivausjohtajana toimiva Ilari Aalto sanoo.

– En kuvittele, että kaikista kaivauksille osallistuneista lapsista tulee arkeologeja, mutta ainakin kiinnostus herää. Minulla on sellainen ajatus, että jos lapset oppivat Suomen historiaa, he muistavat sen vielä, kun he ovat kaupunginjohtajia ja pääministereitä.

Aallon mukaan historia kulkeeläpi meidän arkemme, emme vain tule ajatelleeksi sitä. Tärkeää on ajatella, miten menneisyyden yhteisöä käsitellään.

– Mitä oli suomalaisuus kivikaudella? Ei mitään, sitä ei ollut. Ensimmäiset suomalaiset eivät tulleet patalakki päässä ja kossupullo kädessä tänne.

– Kansakunta ei vain marssinut paikalle. Täällä on asunut erilaisia ihmisiä, jotka puhuivat eri kieliä. Suomalaiset ovat tulleet tänne eri aikoina eri populaatioista.

Kesäloman jälkeen opettaja kysyi lapsilta, mitä he olivat tehneet kesälomalla.

– Me olimme sodassa. Isäni on ritari, pieni poika kertoi.

Opettaja otti yhteyttä kotiin ja kertoi, että pojalla on aikamoiset jutut. Äiti meni koululle. Hän pukeutui 1300-luvun pukuunsa ja kertoi luokalle, että "kyllä, poikamme isä on ritari". Perhe harrastaa historian elävöittämistä.

Pyhtääläinen Taija Paju on myös käynyt koululla puhumassa. Hänen nyt 15-vuotias tyttärensä Alina Paju on kasvanut Suomen keskiaikaseurassa äitinsä mukana ja oppinut historiasta paljon.

– Hän on oikonut opettajia ainakin historiantunnilla ja uskonnontunnilla. Uskonnossa oli keskusteltu maailmankäsityksestä eli siitä, missä vaiheessa alettiin uskoa, että maapallo ei olekaan pannukakku, Taija Paju kertoo.

– Opettajat suhtautuvat tietoja oikovaan oppilaaseen hyvin, ja häntä on pyydetty kertomaan lisää. Minut on kutsuttu luokkaan kertomaan keskiajasta.

Lapsia kiinnostaa eniten menneisyyden arki, eli miten silloin elettiin ja mitä syötiin.

– He oivalsivat, että vaikka historiankirjat ovat täynnä kertomuksia suurmiehistä, sodista ja mullistuksista, ihmiset ovat eläneet kaiken keskellä omaa arkeaan. Silloinkin on ollut samanikäisiä lapsia kuin he itse ovat.

Harrastuksesta on kasvanut halu tietää lisää ja tutkia taustoja, oli kyseessä mikä aikakausi vain.

– Kun koulussa puhuttiin maailmansodista, katsoimme dokumentteja siitä ajasta. BBC:n sarjassa nykyajan ihmiset elävät 1930-luvun elämää, ja meilläkin kysyttiin, voisimmeko elää viikon maailmansodan aikaa.

Korian koululla ala-asteen oppilaat voivat ottaa osaa historia-aiheisiin työpajoihin. Opettaja Kalle Salminen hyödyntää harrastuksessa saamiaan tietoja työssään.

– Opetan 1.–6.-luokkia, tällä hetkellä lähinnä kuudesluokkalaisia. Oppikirjojen lisäksi käytän opetuksessa työpajoja, joista oppilaat voivat valita sen, mikä heitä kiinnostaa. Opetan kirjoittamista eli kalligrafiaa, heraldiikkaa, jousiammuntaa ja tansseja, Salminen luettelee.

Oppilaat ovat valinneet itselleen vanhan suomalaisen etunimen. Aluksi sen kirjoittaminen opetellaan kirjaintyypillä eli tekstuuralla.

– Heraldiikkaa eli vaakunaoppia on aika helppo opettaa, koska sen säännöt ovat edelleen käytössä esimerkiksi liikennemerkeissä.

Suurin motivaatio ylimääräisen työhön on oma harrastus.

– Mielestäni lasten on tärkeää tietää, mistä me tulemme ja miten maailma muuttuu.

Kirjoittaja: Mervi Pasanen

Opetus

Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Elämä pienissä populaatioissa, metsästyskulttuurin sekä maanviljelykulttuurin murros ja sivilisaation synty.

Vanha aika ja antiikin perintö: Demokratian orastus Kreikassa, roomalainen yhteiskunta. Pohjolan asuttaminen.

Keskiaika: Keskiaikainen maailmankuva, idän ja lännen kulttuurisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ja niiden vaikutus eri ihmisryhmille. Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

Uuden ajan murrosvaihe: Tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneita muutoksia.

Suomi osana Ruotsia: Kehitys Suomessa 1600–1700-luvuilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Vantaalla hankittu 22 tupakointikieltoa – useimmiten kieltoa haetaan parvekkeille ja pihoille
  2. Tikkurilassa toria on vaikea tunnistaa toriksi – "Miten tästä tuli niin vaikea tori?", ihmettelee torin ainoa vakituinen yrittäjä
  3. Mies nappasi Koivukylän Alkosta ginipullon ja häipyi maksamatta – löytyi puistosta ilman pulloa, mutta valvontakamera käräytti
  4. Bussi osui jalankulkijaan Kivistössä
  5. Mitta tuli täyteen: Hakunilan Rinki-ekopiste suljettiin
  6. Pääkirjoitus: Tikkurilan asemalle tarvittaisiin jelppareita neuvomaan ihmisiä
  7. Yle: Liikuntaseteli kelpaa sup-lautaan mutta ei kaupunkipyörään
  8. HSL:n pysäkki Vantaanportin eritasoliittymässä poistuu väliaikaisesti käytöstä
  9. Romuautoja seisonut keskellä Pakkalaa jo vuosia – kun osa autoista saadaan häädettyä pois, tilalle tulee uusia
  10. Kuva: Eksoottinen eläin syntyi suvuttomasti Helsingissä – eläintalo piti tiedon kuukausia salassa
  11. Piileekö sinunkin kodissasi tämä yleinen turvallisuusriski – ”Joka kolmas ei ole tarkastanut”
  12. Kaupunki jakoi 18 400 maksutonta piknikpussia – Alussa puistoruokailun korvaavien pussien kysyntä yllätti
  13. Oma raha: Jaguar E-type, Cadillac Eldorado, Aston Martin... Sijoittajakonkari Jukka Ylitalo, 56, sijoittaa klassikkoautoihin – "Auton muotoja ja tekniikkaa voin tutkia ja ihailla tuntikaupalla"
  14. Yrittäjät antoivat arvosanan Vantaalle – Yrittäjäpomo: Luku ei anna aihetta juhlaan
  15. Grilliherkuttelu näkyy eläinsairaalassa – Ihmisten ruoanjämät voivat viedä koiran jopa leikkauspöydälle

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Mies nappasi Koivukylän Alkosta ginipullon ja häipyi maksamatta – löytyi puistosta ilman pulloa, mutta valvontakamera käräytti
  2. Mitta tuli täyteen: Hakunilan Rinki-ekopiste suljettiin
  3. Romuautoja seisonut keskellä Pakkalaa jo vuosia – kun osa autoista saadaan häädettyä pois, tilalle tulee uusia
  4. HSL:n pysäkki Vantaanportin eritasoliittymässä poistuu väliaikaisesti käytöstä
  5. Kaupunki jakoi 18 400 maksutonta piknikpussia – Alussa puistoruokailun korvaavien pussien kysyntä yllätti
  6. Piileekö sinunkin kodissasi tämä yleinen turvallisuusriski – ”Joka kolmas ei ole tarkastanut”
  7. Bussi osui jalankulkijaan Kivistössä
  8. Jokiniemestä löytyi tällä viikolla suuri määrä tuhansia vuosia vanhoja esineitä – "Löydöt ovat poikkeuksellisen kookkaita"
  9. Korona-näytteenotto ruuhkautui viikolla – Tartuntamäärissä ei toistaiseksi näy nousua
  10. Tikkurilassa toria on vaikea tunnistaa toriksi – "Miten tästä tuli niin vaikea tori?", ihmettelee torin ainoa vakituinen yrittäjä
  11. Kuva: Eksoottinen eläin syntyi suvuttomasti Helsingissä – eläintalo piti tiedon kuukausia salassa
  12. Rajakylän neuvola halutaan siirtää pysyvästi Hakunilaan – Poliitikot palauttivat asian uuteen valmisteluun
  13. Yle: Liikuntaseteli kelpaa sup-lautaan mutta ei kaupunkipyörään
  14. Vaatteiden kaatopaikkakielto hämmentää yhä – näin kierrätät rikkinäiset sukat oikein
  15. Yli 15 000 ihmistä sulloutui 20 vuotta sitten vantaalaiseen kodinkoneliikkeeseen – Viimeisestä VHS-nauhurista tuli ilmiriita

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.