Liha vähenee kouluruoassa – Uudet proteiinituotteet tulivat Vantin ruokalistalle

Armi Suojanen

Naudan-, porsaan- ja broilerinlihan kulutus on laskussa kouluissa, joihin Vantti valmistaa ateriat. Vantti tekee ruokaa suurimpaan osaan Vantaan kouluista.

Lihan tilalle ovat tulleet kala ja kasvikset, joihin lasketaan myös proteiinituotteet, kuten maitoproteiinivalmiste, soija ja vehnähernemuru.

Useimpien koulujen ja päiväkotien lisäksi Vantaan kaupungin omistama yhtiö Vantti tekee ruokaa hoivakoteihin ja sairaaloihin.

Tänä vuonna tammi–kesäkuussa Vantin lihaostojen osuus on ollut 50 prosenttia, kun viime vuonna samaan aikaan lihan osuus ostoista oli 63 prosenttia.

Eniten käytetään naudan jauhelihaa, joka on kotimaista. Heti naudanlihan jälkeen eniten kuluu broilerin- tai kananlihaa suikaleina ja paistina. Ne tulevat Suomesta ja Virosta.

Vähiten menee porsaan kokolihaa. Se on suorastaan marginaalissa nykyään, sillä tammi–kesäkuussa sitä on ostettu vain 843 kiloa. Naudanjauhelihaa on samaan aikaan ostettu 21 975 kiloa.

Kokolihaa on vain kerran kuuden viikon listan aikana.

– Ruokalistat pohjautuvat valtakunnalliseen ravitsemussuositukseen, sanoo Vantin ateriapalvelujohtaja Harri Koivula

– Lihan kulutuksen väheneminen on pidempiaikainen suuntaus eikä mikään äkkikäännös. Se on myös osa Vantaan resurssiviisauden tiekarttaa, Koivula jatkaa.

Resurssiviisaalla tiekartalla tarkoitetaan Vantaan tavoitetta olla hiilineutraali ja jätteetön tulevaisuuden kaupunki, joka käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja vastuullisesti.

Mea Ahlroos ja Venla Kaihola ruokailivat Ruusuvuoren koulussa Korsossa perjantaina. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Proteiinituotteiden käyttö ruoanvalmistuksessa on kasvanut ja laajentunut. Valikoimiin on otettu uusia tuotteita, kuten Mifu-tuotemerkillä myytävää maitoproteiinia ja vehnähernemurua. Niitä ei käytetty viime vuoden alkupuoliskolla lainkaan. Kasvisyöjien proteiinilähteenä olivat soija, quorn, linssi, kikherne, kidneypapu ja valkoinen papu.

Proteiinituotteet lasketaan ostoissa kasviksiin ja niiden osuus hankinnoista on nousemassa lähelle viidennestä.

Kalalounaissa käytetään tavallisimmin sei-lohikuutioita, lohikuutioita ja seitä annospaloina. Niistä valmistetaan muun muassa lohikastiketta ja kalakeittoa.

Koivula toivoo, että kotimaisesta järvikalasta saadaan kehitettyä puolivalmisteita, joita voitaisiin käyttää kouluruoan valmistuksessa.

Ruokakalavalikoimaa rajoittaa toistaiseksi sen korkea hinta. Lounaan valmistushinta pitää saada puristettua noin kahteen euroon.

Kouluissa ja päiväkodeissa on tarjolla joka päivä kasvisruoka ja liha- tai kalaruoka. Kerran viikossa on kasvisruokapäivä, jolloin tarjoillaan vain kaksi erilaista kasvisruokaa.

– Ala- ja yläkoululaisen on mahdollista saada vegaaniruokaa, kun huoltaja ilmoittaa siitä erikoisruokavaliolomakkeella.

Lukiolaisilta ja ammattikoululaisilta riittää oma ilmoitus vegaaniruokavaliosta.

Koivulan mukaan suurin osa koulujen ruokailijoista syö sekaruokaa. Hän arvioi, että suhde seka- ja kasvisruokailijoiden välillä on nyt 70–30.

Se voi kuitenkin muuttua, sillä osa nuorista on hyvin tiedostavia. Koivula uskoo, että kasvisruokailijoiden määrä lähtee vielä ripeään kasvuun.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut