Vantaalla kehitetty työllistämismalli toimii – Lähes kaikki mukana olleet ovat saaneet työ- tai opiskelupaikan

Irakista Suomeen 21 vuotta sitten muuttanut Layla Jasim kertoo kuulumisiaan. Hän on viiden lapsen äiti ja opiskelee unelma-ammattiinsa koulunkäyntiavustajaksi. Opiskelupaikan hän sai syksyllä.

Jasimin vieressä oppikirjaa selaa 10 vuotta sitten Kosovosta Suomeen muuttanut Elvetie Hoti Hän on kahden lapsen äiti, joka opiskelee moniosaaja-koulutuksessa ja toivoo pääsevänsä töihin päiväkotiin.

Kaksikolla on selkeät urasuunnitelmat, mutta heidän tilanteensa voisi olla myös toinen. Vantaan Sanomat kertoi lokakuussa (12.–13.10.) Vantaalla olevan jopa satoja maahanmuuttajanaisia, joiden työllistyminen on vaikeaa, koska kielitaito on heikko, koulutustaso on alhainen ja taustalla on pitkä aika kotonaoloa.

Hoti ja Jasim ovat käyneet kotimaassaan vain peruskoulua ja molemmat ovat olleet kotiäiteinä.

Hotin ja Jasimin matka työelämään alkoi pari vuotta sitten vantaalaisessa alakoulussa Äidit mukana - ja Vanhemmat mukana kouluun -hankkeissa. He kävivät ensimmäisen luokan oppitunneilla kaksi tuntia päivässä, kolmena päivänä viikossa, puolen vuoden ajan. Sen lisäksi he opiskelivat suomea. Seuraavassa vaiheessa he olivat pitkässä työkokeilusssa.

Hankkeissa mukana olleet 46 naista ovat lähes poikkeuksetta löytäneet työpaikan, koulutuspaikan tai oppisopimuspaikan. Hyvistä tuloksista huolimatta jatko on vaakalaudalla, sillä Euroopan sosiaalirahastolta ja Opetushallitukselta tullut rahoitus päättyy keväällä.

– Toivomme hankkeen löytävän jonkin pysyvän rahoitusmallin, toteaa projektipäällikkö Minna Perokorpi-Sulin Careeriasta.

Jasim kertoo koulutuksen muuttaneen hänen elämänsä.

– Kun olin vain kotona, minulla oli usein selkä kipeä ja pää kipeä. Ei ole enää, Jasim sanoo.

Hoti ja Jasim saavat vastata usein kysymykseen siitä, miten perhe on suhtautunut äidin koulunkäyntiin.

– Mies on ollut iloinen siitä ja lapset ovat iloisia, Jasim vastaa ja Hoti nyökkäilee vieressä.

Minna Perokorpi-Sulin kehuu hankkeeseen osallistuneiden äitien sitoutumiskykyä.

– Äidit ottavat nopeasti valtavia harppauksia. He eivät halua palata olemaan vain kotona, se ei ole heille enää vaihtoehto.

Opetus alakoulussa ja sen jälkeen suoritetut opinnot ovat antaneet myös muuta kuin kielitaitoa ja ammatillista osaamista. Sitä voisi kutsua itsevarmuudeksi.

– Aiemmin pelkäsin hoitaa perheen asioita soittamalla ja pelkäsin vastata puhelimeen, kommentoi Jasim.

Samaa muutosta kuvaa hankkeessa mukana olevan Lehtikuusen koulun apulaisrehtori Marju Kyllönen

– On ollut yllättävää, miten nopeasti äitien olemus on muuttunut. Jonkin aikaa koulussa käytyään he kulkevat silmin nähden itsevarmempina ja luottavaisempina.

Kyllönen lisää, että äitien läsnäolosta koulun arjessa on hyötynyt koko koulu.

Hanke on vienyt äitejä eteenpäin, mutta siihen on tarvittu myös äitien rautaista tahtoa.

Jasimilla on vastaus valmiina siihen, mikä koulu- ja urapolulla on ollut vaikeinta.

– Suomen kieli on vaikeinta, lausuu Jasim hyvin selkeästi – suomeksi.

Lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut