Vantaalla on jopa satoja työikäisiä naisia "kaukana työmarkkinoista"

Maahanmuuttajanaisten työllistymisasiat ovat tuttuja valmennustalo Koutsissa ohjaajana työskentelevälle Natalia Sidorovalle ja Koutsin palveluesimies Pirjo Hyväriselle. Tiina Örn

Tiina Örn

Vailla peruskoulutusta oleva maahanmuuttajanainen, jonka päivät kuluvat kotona. Hän ei osaa suomea, ei käy töissä eikä opiskele. Sellaisia naisia on työllisyyspalveluiden johtaja Timo Saaren mukaan Vantaalla jopa satoja. Osa heistä on myös lukutaidottomia.

– Suomen kieltä osaamaton on hyvin kaukana työmarkkinoista, Saari kuvaa.

Vantaalla ongelma on tunnistettu ja kuvauksen kaltaisille maahanmuuttajille on Saaren mukaan tavoitteena tarjota uudenlaista palvelua.

– Kyseessä voisi olla jokin peruskoulun tyyppinen ratkaisu. Tuossa tilanteessa ei riitä mikään parin viikon kurssi.

Saari lisää, että lukutaidottoman työllistäminen vaatii paljon resursseja: aikaa ja rahaa. Myös asenne on tärkeä.

– Kunnan on sitouduttava pitkäkestoisen toiminnan järjestämiseen ja asiakkaan on sitouduttava osallistumiseen.

Venäjältä Suomeen kahdeksan vuotta sitten muuttaneen Natalia Sidorovan tilanne oli hyvä jo hänen tullessaan. Hänellä oli koulutus, ja hän oli opiskellut Venäjällä yliopistossa suomea.

Tällä hetkellä Sidorova työskentelee ohjaajana työttömille suunnatussa työpajassa Tuupakassa.

Myös Sidorova tietää lukutaidottomia maahanmuuttajataustaisia naisia, jotka ovat kaiket päivät kotona eivätkä osaa suomea. Hän kertoo esimerkin kuvaukseen sopivasta naisesta. Nainen on asunut Suomessa jo 25 vuotta.

Sidorova korostaa asenteen merkitystä työllistymisessä. Sen lisäksi tarvitaan tehokkaita työllistämistoimia. Sidorovalla on kehittämisehdotus.

– Muutimme puolisoni kanssa Venäjältä Ouluun vuonna 2011. Puolisoni ei osannut suomea ja hän joutui odottamaan puoli vuotta kielikurssille pääsyä. Kun hän viimein pääsi kurssille, ryhmässä oli noin 30 oppilasta. Kurssilaisten suomen kielen taso ja koulutustausta vaihtelivat paljon. Kielikurssille pitäisi päästä heti ja opetukseen tulisi panostaa, Sidorova toteaa.

Saari sanoo Vantaan olevan ”ehkä Suomen paras” siinä, miten työllistämisessä tehdään pitkäjänteistä työtä.

– Meillä ei tapahdu sitä, että yritetään jotain ja sitten ulos. Me katsomme, että asiakas löytää hänelle sopivan työn tai opiskelupaikan.

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten työllistäminen on Vantaalla painopistealueena, sillä vieraskielisten työttömien määrä on noussut.

– Kasvu johtuu lähinnä siitä, että Vantaalle muuttaneista suuri osa, noin 80 prosenttia, on vieraskielisiä, Saari sanoo.

Vantaalla maahanmuuttajien työllistymistä edistetään muun muassa pajajaksoilla.

Tuupakassa sijaitsevassa valmennustalossa työskentelevä palveluesimies Pirjo Hyvärinen kertoo, että pajatyöskentelyä ohjataan suomeksi ja sen lisäksi asiakkaille tarjotaan suomen kielen opetusta. Valmennuksessa voi suorittaa esimerkiksi hygieniapassin ja työturvallisuuskortin. Tarjolla on lisäksi uraohjausta.

Hyvärinen toteaa Vantaalla olevan tarjolla myös työtä, johon ei tarvita juurikaan koulutusta. Hyvärinen ja Sidorova kuitenkin muistuttavat, että suomen välttävä osaaminen on tärkeää lähes joka työssä.

– Siivoustyössäkin on turvallisuusohjeita, jotka pitää ymmärtää. Pitää osata myös laimentaa liuoksia ja tietää, mitä tarkoittaa hapan ja emäksinen. Tosin oppia voi myös siten, että toinen näyttää, Sidorova pohtii.

Kuntouttava työtoiminta

Työpajoissa työskentely on osa kuntouttavaa työtoimintaa.

Yksi jakso kestää kolme kuukautta. Kaiken kaikkiaan kuntoututtavassa työtoiminnassa voi olla vuoden.

Tuupakan valmennustalon asiakkaista lähes puolet on maahanmuuttajia.

Työllisyyspalveluiden valmennustaloilla on vuodessa yhteensä noin 700 asiakasta.

Kaupungin järjestämässä kuntouttavassa työtoiminnassa ja ostopalveluissa on vuosittain yhteensä noin 1700 asiakasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lupapäällikkö: Tiivistäminen on alueiden uudistamista – "Pitäisikö tiivistämisen sijaan rakentaa kaatamalla metsää?"
  2. Pientalon tontille rakennetaan kolme kerrostaloa Hiekkaharjussa – "Tienoon tarina on vasta alussa"
  3. Filmipuisto-nimi muistuttaa Veromiehen teollisesta menneisyydestä – Flamingon viereen voi tulla asuntoja jopa 1 200 asukaalle
  4. Mielipide: Vesijuoksijoiden ryhmäytyminen on herättänyt närkästystä – iäkkäille ihmiskontaktit ovat yhtä elintärkeitä kuin happi
  5. Tikkurilan aseman lähelle avataan uusi joogastudio
  6. Oma raha: Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  7. Triathlon-kisa aiheuttaa muutoksia liikenteelle Kuusijärven alueella – Ensi viikonlopun kisaan ilmoittautunut yli tuhat osallistujaa
  8. Näytteiden määrän kasvu yllätti Husin – lisää väkeä rekrytoidaan kymmenen hengen viikkovauhtia
  9. Messukeskus tarjoaa kaikille messuvieraille ilmaiset maskit
  10. Lapset pelästyivät heitä luvatta kuvannutta miestä Rekolassa – väitti kuvaavansa Vantaan Sanomiin
  11. Mielipide: Roskaaminen ja julkisella paikalla pissaaminen eivät kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan – monissa maissa huonoa käytöstä suitsitaan sakoin
  12. Etätyö jopa paransi työhyvinvointia koronakeväänä – työn imu kasvoi etenkin pienten lasten vanhemmilla
  13. Holtittomasti kaahannut huumekuski törmäili pakettiautolla kymmeniin autoihin Kehä I:llä
  14. Hänninen 12.8.
  15. Yhä useampi pelkää suurpetoja – Tuore kysely: Suomen luonnossa pelottavat eniten karhu ja punkki

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.