Yhteisiä kotiintuloaikoja vai edullisia harrastuksia? –  Vantaalla pohditaan, miten Islannin oppeja voitaisiin hyödyntää täällä

Vantaalla ja pääkaupunkiseudun muissa kunnissa tutkitaan nyt tarkasti THL:n kouluterveyskyselyn tuloksia ja pohditaan, mitkä ovat lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen pahimmat esteet.. Armi Suojanen

Marjo Rämö

– Islannin menestystekijöitä ovat olleet tutkittuun tietoon perustuva kehittämistyö, yhteisöllinen lähestyminen aiheeseen ja vuorovaikutuksen lisääminen eri toimijoiden välillä, neuvoi Reykjavikin apulaispormestari Heiða Björg Hilmisdóttir yleisöään tiedekeskus Heurekassa keskiviikkona.

Apulaispormestari oli jälleen kerran puhumassa siitä, miten maa onnistui vähentämään nuorten päihteiden käyttöä merkittävästi kahdenkymmenen vuoden aikana.

Seuraavaksi kunnissa kartoitetaan ne ongelmakohdat, joihin Islannin mallin soveltamisella halutaan ratkaisuja.

Heurekan tilaisuus oli lähtölaukaus sille, miten Islannin mallia voitaisiin soveltaa pääkaupunkiseudun kunnissa lasten ja nuorten elämän kohentamiseksi.

Seuraavaksi kunnissa kartoitetaan ne ongelmakohdat, joihin Islannin mallin soveltamisella halutaan ratkaisuja. Niiden rahoittamiseksi on tarjolla myös valtion rahaa.

Tarkoittaako Islannin opeilla toteutettu Vantaan malli kotiintuloaikasuosituksia, edullisia harrastusmahdollisuuksia vai vanhemmuuden voimauttamista, sitä ei kukaan vielä tässä vaiheessa tiedä.

Tutkittua tietoa pääkaupunkiseudun ja vantaalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista tarjoaa THL:n tuore kouluterveyskysely.

– Siitä käy ilmi, että esimerkiksi päihteiden käyttö ei ole erityinen ongelma Vantaalla naapurikuntiin verrattuna, toteaa Vantaan nuorisopalveluiden johtaja Riikka Åstrand

Ajankohtaiseksi huolenaiheeksi Åstrand nostaa lasten ja nuorten mielenterveyden kasvavat ongelmat kuten masennuksen, ahdistuksen ja yksinäisyyden. Esimerkiksi näihin voitaisiin hakea apua Islannista oppia ottaen.

– Meillä polarisoituminen on myös vahvaa. On niitä lapsia ja nuoria, jotka voivat todella monella mittarilla huonosti.

Tämä liittyy osin ylisukupolven siirtyvään syrjäytymiseen.

– Niissä kodeissa tarvittaisiin laajaa tukea, jota Islannin mallin kaltainen yhteiskunnallinen liike voisi tuoda, Åstrand pohtii seminaarin jälkeen.

Åstrandin mielestä huomionarvoista Islannin mallissa on myös se, että koulut eivät olleet merkittävässä roolissa.

Eräänlaisesta liikkeestä voi Islannin kohdalla puhua, sillä nuorten hyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet eivät jääneet ainoastaan lakiin kirjatuiksi kotiintuloajoiksi tai rahalliseen panostukseen harrastustoiminnan tukemiseksi.

– Islannissa mukaan lähti laaja joukko yhteiskunnan eri toimijoita. Yhteisöjen, yhdistysten ja seurojen, sekä ylipäätään vapaa-ajan sektorin merkitys oli suuri, Åstrand sanoo.

Åstrandin mielestä huomionarvoista Islannin mallissa on myös se, että koulut eivät olleet merkittävässä roolissa.

Se on uusi ajatus Suomessa, jossa vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista sysätään usein koulun kasvattajien ja oppilashuollon ammattilasten harteille.

Islannin onnistumisessa merkittävä tekijä oli vanhempien uudenlainen tapa ottaa perhe-elämä haltuun. Tällaiselle olisi tarvetta myös Vantaalla.

– Eräänlaista vanhemmuuden voimauttamista, Åstrand toteaa.

Hän sanoo vanhempien olevan usein aktiivisesti läsnä pikkulapsivaiheessa, mitä myös neuvolajärjestelmä tukee. Lasten kasvaessa teini-ikään aktiivinen vanhemmuus hiipuu.

Heurekassa keskiviikkona järjestettyyn seminaariin osallistui noin 150 virka- ja luottamusmiestä Vantaalta, Espoosta, Kauniaisista ja Helsingistä.

Kyseessä oli neljän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajien koolle kutsuma seminaari, jolla halutaan käynnistää toimet pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Mikä Islannin malli?

Nuorten päihteidenkäyttö oli 1990-luvulla vakava ongelma, kunnes Islanti päätti järeistä toimenpiteistä.

Lähtökohtana oli tutkimustieto, jonka mukaan valvomaton vapaa-aika ja päihteitä käyttävät kaverit altistivat nuoria päihteidenkäyttöön, kun taas organisoitu vapaa-ajan toiminta ja perheen kanssa vietetty aika suojasivat päihteiltä.

Islanti vahvisti suojaavia tekijöitä tarjoamalla kaikille harrastuksen ammattivalmentajineen koulupäivän päätteeksi. Illat vapautuivat perheen yhteiseen aikaan. Lastensuojelulakiin kirjattiin yhteiset kotiintuloajat.

Toimet vähensivät kahdessa vuosikymmenessä islantilaisnuorten päihteidenkäyttöä Euroopan korkeimmalta tasolta maanosan matalimmalle.

Aiheeseen liittyvää

  1. Nuorten päihdekokeiluja halutaan siirtää myöhempään ikään – ratkaisua haetaan niin sanotusta Islannin mallista
    18.7.2019 7:30

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut