Työttömien määrä on Vantaalla jatkanut laskuaan. Ilmassa on kuitenkin merkkejä myös toisenlaisesta suunnasta.
– Käyrä on laskeva, mutta ei enää niin jyrkästi laskevakuin esimerkiksi vuonna 2018, Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Timo Saari kertoo.
Vantaan työllisyysaste oli vuosi sitten 74,1 prosenttia. Nyt vastaavaluku on hitusen verran parempi eli 75,4 prosenttia. Luku kuvaa, kuinka suuri osa työvoimaan kuuluvista on töissä.
Työttömyysaste on alentunut viime vuoden 8,9 prosentista 8,6 prosenttiin.
Hyvä uutinen on myös se, että avoimien työpaikkojen määrä on Vantaalla kasvanut. Vuosi sitten elokuun lopussa oli vailla tekijää 2 738 työpaikkaa.Nyt avoimena on 3 215 työpaikkaa.
– Töitä olisi edelleen hyvin tarjolla. Kyse ei ole siitä, ettei olisi työpaikkoja, vaan siitä, etteivät työt ja tekijät kohtaa. Sitä yritämme nyt kaikin keinoin ratkaista, Saari kommentoi.
Millä aloilla töitä nyt löytyy?
– Vantaalla lentokenttäkaupunkina on paljon logistiikka-alan töitä. Töitä löytyy varastoista ja liikenteestä enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, Saari vastaa.
Nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen ja vähentämiseen ollaan Vantaalla panostettu jo pitkään. Kuluvan valtuustokauden tavoitteena on ollut puolittaa nuorisotyöttömyys. Kausi on puolessavälissä ja nyt alkaa jo olla kiire.
Vuosi sitten Vantaalla oli työttömänä 1176 alle 25-vuotiasta nuorta. Nyt heitä on 1 117.
– Nuorisotyöttömyys on Vantaalla laskenut, mutta ei niin paljon, mitä olisin olettanut, Saari sanoo.
Tällä hetkellä Vantaalla on kaksi ryhmää, jotka Saaren mukaan tarvitsevat erityisesti huomiota.
– Erityisen vaikeaatyöllistyminen on maahanmuuttajataustaisille naisille, jotka ovat olleet pitkään kotiäiteinä ja joilla ei ole kunnollista peruskoulutusta. Myös suomen kielen taito saattaa olla heillä usein heikko, Saari kuvaa.
Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edistämiseen on Vantaalla tartuttu.
– Heidän työllistämisensä on yksi painopistealueemme.
Suurelta osin naisista koostuu myös toinen ryhmä, joiden on Saaren mukaan vaikea työllistyä ilman uudelleenkouluttautumista. He ovat perinteisiä sihteerintöitä tehneet.
– Alalle tulee koko ajan robotiikkaa, ohjelmistoa ja muuta. Heitä joutuu koko ajan irtisanotuksi, eikä uutta vastaavaa työtä ole koko yhteiskunnassa. Näiden ihmisten muuntokoulutukseen tulee panostaa, Saari pohtii.
Koko Uuttamaata tarkasteltaessa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuun lopussa 8,3 prosenttia. Eniten työttömiä oli ammatteihin luokittelemattomien ja erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä.
Runsaasti uusia avoimia työpaikkoja oli Uudellamaalla muun muassa myyjien (1 913 paikkaa), rahdinkäsittelijöiden ja varastotyöntekijöiden (1 487), myyntiedustajien (1 133), toimisto- ja laitossiivoojien (1 065) sekä talonrakentajien (916) nimikkeissä.
Tiedot tulevat ilmi syyskuun lopulla julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta.