Kotimaista viherkasvia saa kaupasta etsiä – tuotanto vähäisempää kuin koskaan buumista huolimatta

Tässä on lyyraviikuna. Jaana Kautto

Sanna Inkinen / Uutissuomalainen

Viherkasvibuumi valtasi myös Suomen muutama vuosi sitten, mutta kotimaisessa viherkasvituotannossa se ei näy. Viime vuonna viherkasveja kasvatettiin Suomessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan vähemmän kuin koskaan ennen, 243 000 kappaletta.

Tuotantomäärä pysytteli koko 2000-luvun vähintään noin 500 000 kappaleessa, kunnes vuonna 2014 määrä notkahti alle 300 000:een. Tilastointi alkoi vuonna 1984, jolloin koettiin viherkasviviljelyn huippuvuosi, yli 1,2 miljoonaa kasvia. Enimmillään eli vuonna 1995 viherkasveja viljeli 150 suomalaisyritystä, viime vuonna enää 28.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo, että viherkasvit ovat pitkän kasvatusajan kasveja. Suomessa niiden kasvatus sovitetaan niihin ajankohtiin, jolloin ei ole muuta selkeää sesonkia käynnissä. Tämä on Jalkasen mukaan suurin syy sille, että viherkasvien tuotanto on Suomessa niin pientä.

– Suomalaiset ostavat kasveja jouluksi, ystävänpäiväksi, naistenpäiväksi, pääsiäiseksi, äitienpäiväksi sekä lakkiaisiin. Kesäkukkien jälkeen seuraava sesonki on vasta jouluna.

Toisin sanoen puutarhat keskittyvät näihin varmoihin sesonkeihin, joihin tuotteita viljellään jälleenmyyjien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.

Kaupan Liitolla ei ole tilastoja siitä, minkä verran viherkasveja – sekä ulkomaisia että kotimaisia – Suomessa ylipäätään myydään. Jalkasen mukaan viherkasveista 70–90 prosenttia käy kaupaksi helmi–maaliskuussa.

– Viherkasveja myydään eniten ketjumaisissa myyntipisteissä ja rautakaupoissa.

Vuoden 2017 alussa toimintansa käynnistäneen Huonekasviseura ry:n puheenjohtaja Paula Halme-Linnahalme on pannut merkille, että viherkasvivalikoimat ovat lisääntyneet kaupoissa ja pienet kukkakaupatkin ovat ottaneet viherkasveja valikoimiinsa.

– Osalla on tilauspalvelu eli kukkakauppa voi tilata jotain eksoottisempaa kasvia asiakkaan toiveesta.

Viherkasveja tuodaan Suomeen etupäässä Tanskasta, Hollannista, Belgiasta ja Saksasta. Lisäksi kasvit leviävät viherkasviharrastajalta toiselle pistokkaina.

– Viherkasvi ei ole koskaan ollut iso tuote Suomessa, ei edes ennen EU-jäsenyyttä, Jalkanen huomauttaa.

– Osa kasveista vie niin pitkän viljelyajan, että meidän olosuhteissa se ei lyö leiville.

Luumäkeläisen Ansari-Yhtymän toimitusjohtaja Pasi Hakkarainen kertoo, että he viljelevät vuosittain 200 000–250 000 viherkasvia.

– Se on suomalaisessa mittakaavassa melko paljon. Määrä on ollut kymmenen viime vuotta suhteellisen vakaa, sillä emme pysty tekemään enempää.

Lisäksi tuottajahinnat ovat niin alhaiset, ettei viljelymäärää edes kannattaisi lisätä.

Ansarissa viljellään pariakymmentä eri kasvilajia kahteen eri sesonkiin: tammi–helmikuulle ja elo–syyskuulle.

Viherkasvibuumi lähti Suomessa liikkeelle kasvukeskusvoittoisesti, kertoo kukkatukku Kukkatoimituksen toimitusjohtaja Saku Vanhala.

– Määrät ovat jatkuvasti kasvaneet muutaman vuoden. Kyse on edelleen voimakkaasti kasvavasta trendistä ja se levinnyt koko Suomeen.

Suurin viherkasvien toimittaja Kukkatukulle on Hollanti. Vanhalan mukaan heillä viherkasvien myynti on noussut viidessä vuodessa noin kolmanneksella.

– Eritoten funktionaalisia viherkasveja, kuten helppohoitoisia ja ilmaa puhdistavia kasveja, on tullut lisää.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut