Pitääkö huolestua, jos muisti pettää keski-ikäiselläkin? – Muistiohjaaja kertoo, milloin oire on merkki sairaudesta

Muistiohjaaja Laura Närhi muistuttaa, että esimerkiksi luonnossa liikkuminen on hyvää lepoa aivoille. Se laskee sykettä, verenpainetta ja stressitasoa. Anton Soinne

Satu Jalo

Ainoa asia, jota oikeasti olisin tarvinnut, unohtuu kauppaan. Mikä ihme sen uuden naapurin nimi olikaan? Voiko muistisairaus alkaa jo nelikymppisenä?

Uudenmaan Muistiluotsin muistiohjaaja Laura Närhi lohduttaa, että oikea muistamattomuus on ihan eri asia kuin satunnainen unohtelu.

– Nimiä esimerkiksi unohtelevat kaikki, koska se on abstrakti asia. Siksi nimiä on vaikea muistaa.

On myös ihan normaalia, että kotona tulet vessasta ja menet keittiöön, mutta et muistakaan, mitä sieltä piti hakea.

– Se kertoo enemmänkin tarkkaavaisuudestasi ja keskittymiskyvystäsi sillä hetkellä. Hetken päästä todennäköisesti jo muistatkin asiasi.

Muistisairaan unohdukset sen sijaan ovat niin isoja, ettei arki enää suju normaalilla tavalla. Selkeä oire muistisairaudesta on esimerkiksi, että autoa ajaessa unohtaa mihin on menossa.

– Se on jo aika iso oire. Tai jos ihan jatkuvasti unohtaa kännykän tai avaimet eri paikkoihin tai jatkuvasti unohtaa mennä sopimiinsa tapaamisiin. Niin voi käydä satunnaisesti, mutta jos unohdukset muuttuvat jatkuviksi, kannattaa muistia tutkia.

Myös vaikkapa esineen käyttötarkoituksen unohtaminen on merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

– Eli että ei muista esimerkiksi, mitä sähköhammasharjalla tai parranajokoneella tehdään.

Pienet unohdukset ovat siis tavallisia kun eletään hektistä arkea.

– Kuormitamme aivojamme nykyään sekä työssä että vapaa-ajalla. Aivoille pitää antaa aikaa myös levätä. Esimerkiksi jatkuva kännykällä näprääminen ei ole lepoaikaa aivoille.

Elämme jatkuvassa informaatiotulvassa ja siksi muistikin voi olla kovilla.

– Aika nopeasti aivojemme on pitänyt sopeutua tällaiseen tilanteeseen, jos vertaa siihen, mitä oli sata vuotta sitten.

Tekniset vempeleet aiheuttavat helposti stressiä ja riittämättömyyden tunnetta siksikin, ettei ihminen tunne pysyvänsä vauhdissa mukana.

Muistaminen helpottuu, kun vähentää tietotulvaa sekä kuormittuneisuutta ja pyrkii löytämään rauhallisen työympäristön.

Närhi kehottaakin rauhoittamaan oman mielen joka päivä. Sen voi tehdä esimerkiksi ulkoilemalla tai vaikkapa lukemalla kirjaa.

– Aivoja on hyvä käyttää monipuolisesti, sillä aivot eivät kulu käytössä. Kannattaa myös muistaa levon, ravinnon ja liikunnan tärkeys aivojen hyvinvoinnille ja sitä kautta muistille.

Aiheeseen liittyvää

  1. Milloin muistista pitää olla huolissaan?
    19.9.2019 6:10

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut