Vantaalaisessa palvelutalossa hoidetaan vanhusten ohella lampaat ja kanat – Kaikkia työnkuva ei miellytä

Hyvän elämän valmentajat ja Foibekartanon asukkaat ovat juuri käyneet niittämässä lampaille tuoretta heinää. Taustalla Katri Mervilä-Puhakka (oik.) kuljettaa heinäpaaleja lampaille ja toimitusjohtaja Ulla Broms ottaa kuvaa (takana keskellä).. Marjo.J Rämö

Marjo Rämö

Katri Mervilä-Puhakka kantaa heinäpaaleja lammashakaan. Vanhusten palvelutalo Foibekartanon kesälampaat saavat apetta päiväksi. Kanat saavat jyväateriansa ja raikasta vettä vastapestyihin astioihin.

Foibekartanossa pidetään vanhusten ohella huolta kartanon eläimistä, joihin kuuluvat kesäkautena kolme lammasta, viisi kanaa, kaksi kania ja ympärivuotisestikoira ja kissa.

– Rakastan ulkoilmaa. Minusta on ihanaa, että voin olla ulkona työaikana yhdessä asukkaiden kanssa, Mervilä-Puhakka sanoo.

Hän on koulutukseltaan lähihoitaja ja vanhustyön asiantuntija eli geronomi. Foibekartanossa henkilöstöön kuuluvia sote-ammattilaisia kutsutaan Hyvän elämän valmentajiksi.

Mervilä-Puhakalle on tärkeää, että asukkaiden kanssa eletään ja tehdään mielekkäitä asioita yhdessä.

Mervilä-Puhakalle on tärkeää, että asukkaiden kanssa eletään ja tehdään mielekkäitä asioita yhdessä.

– Asukkaat tulevat mukanamme eläintenhoitoon ja osallistuvat kykyjensä mukaan. Eläinten hoivaaminen ja helliminen tuovat tutkitusti hyvää oloa.

Hän ei koe työnkuvaansa kuuluvaa eläintenhoitoa rasitteena – päinvastoin.

– Ei tämä ole pois perushoitotyöstä. Yhtä lailla jaan lääkkeitä ja hoidan haavoja. Huolehtiessani yhdessä asukkaiden kanssa eläimistä muut Hyvän elämän valmentajat huolehtivat muista vanhuksista sisällä kotitalossa.

Foibekartanossa kolmea tehostetun palveluasumisen yksikköä kutsutaan kotitaloiksi.

Eläinten hoitaminen jakautuu kolmen kotitalon ja kartanon muun henkilökunnan kesken.

Jokaista hoitajaa kesäeläinten hoitaminen ei miellytä.

Nimettömänä pysyttelevän hoitajan mukaan iltavuoroissa juostaan työtehtävästä toiseen sellaisella tahdilla, ettei ruokataukoa ennätä aina pitää.

Työtehtäviin kuuluu päivällisen ja iltapalan tarjoilu, tiskit, huonokuntoisten asukkaiden iltapesut ja pyykit.

Hoitajaa suututtaa, että kiireen keskellä yhden on vedettävä saappaat jalkaan ja lähdettävä ruokkimaan lampaita ja kanoja pihamaalle.

– Mieluummin jään osastolle hoitamaan mummoja kuin lähden kanojen perään, hoitaja puuskahtaa.

Hän ihmettelee, miksi eläimille ei ole palkattu omaa hoitajaa.

Mieluummin jään osastolle hoitamaan mummoja kuin lähden kanojen perään.

Myös lähihoitajia edustavassa ammattiliitto Superissa ihmetellään, miksi eläintenhoito on sälytetty kiivaassa tahdissa töitä tekevälle hoitohenkilökunnalle.

– Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon työaikaa kuluu eläinten hoitoon ja onko se pois varsinaisesta hoitotyöstä, asiantuntija Elina Kiuru

– Toivoisin, että lähihoitaja tekisi sitä työtä, johon hän on saanut koulutuksen.

Toivoisin, että lähihoitaja tekisi sitä työtä, johon hän on saanut koulutuksen.

Eläintenhoitoon kuluvaa aikaa ei ole Foibekartanossa kellotettu. Se olisi jopa tahditonta, kun mukaan lähtee vanhus rollaattorilla tai pyörätuolilla.

ToimitusjohtajaUlla Bromsista erillisen eläintenhoitajan palkkaaminen olisi koko perusajatuksen vastaista. Eläimiä ei tuoda vain katseltavaksi, vaan siksi, että vanhukset ja henkilökunta voivat hoitaa niitä yhdessä.

Pihapiirissä olevat eläimet tuovat iloa niin henkilökunnalle, asukkaille kuin lähiseudun ihmisillekin.

Mutta tosiseikka on, että viidettä kesää kartanolla laiduntavat lampaat eivät lisäkäsiä kartanolle tuo.

– Jos joku kokee, että tämä on lisätyötä, eikä näe tätä osana asukkaiden elämää, saattaa joku muu paikka soveltua hänelle paremmin, Broms toteaa.

Jos joku kokee, että tämä on lisätyötä, eikä näe tätä osana asukkaiden elämää, saattaa joku muu paikka soveltua hänelle paremmin.

Yllätyksenä työnkuvan ei pitäisi kenellekään tulla, sillä se mainitaan jo kartanon rekrytointi-ilmoituksessa.

Eläintenhoidon ohella foibelaisilta edellytetään sosiaalisen median käyttöä.

Foiben kartano tuottaa aktiivisesti kuvavirtaa Twitteriin ja Facebookiin. Tuolijumppa kuvataan Twitteriin Periscope-sovelluksen kautta reaaliaikaisena.

– Haluamme, että vanhukset näkyvät ja kaikki se hyvä mitä täällä tehdään, Broms sanoo.

Hänestä kuvaaminen ei ole asukkaiden ja hoitohenkilökunnan valjastamista palvelutalon markkinointiin.

– Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja koko alan mainekuvaan vaikuttamista.

Broms sanoo ymmärtävänsä, että laitosmaista vanhustenhoitoa rikkova toimintatapa saattaa herättää kysymyksiä, mutta hän uskoo vahvasti, että Foibekartanon kaltaiset paikat ja henkilökunnan monipuolinen työnkuva ovat vanhustenhoidon tulevaisuutta.

– Olemme aivan liian kauan ottaneet mallia sairaalamaailmasta, jossa ihmisiä on aikoinaan makuutettu.

Monipuolinen työnkuva voi toimia myös vetovoimatekijänä hoitajapulasta kärsivällä alalla.

Foibekartano tuottaa materiaalia sosiaaliseen mediaan päivittäin.  – Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja koko alan mainekuvaan vaikuttamista, sanoo toimitusjohtaja Ulla Broms. Kuvassa tehdään Periscope-lähetystä.

Foibekartano

Diakoniasäätiö Foiben omistamalla kartanoalueella asuu kaikkiaan noin 300 ikäihmistä.

Alueella sijaitsee vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja sekä kolmesta kotitalosta koostuva Hyvän Elämän palvelutalo, jossa tarjotaan tehostettua palveluasumista.

Palvelutalossa asuu noin 110 vantaalaista vanhusta kaupungin kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.