Vantaalla ei ole suunnitelmaa vieraslajien hävittämiseksi – Kitkemiseen tarvitaan asukkaiden apua

Lähiluonto-opas Tuomas Lilleberg esittelee jättipalsamia. Armi Suojanen

Armi Suojanen

Vantaan lähiluonto-oppaat Sonja Lahtinen ja Tuomas Lilleberg ovat varustautuneet jätesäkeillä, hanskoilla, punkkikarkotteella ja välipalaeväillä. He vetävät lähialueen asukkaille talkoot, jossa kitketään jättipalsamia Multaojan varrelta Hämevaarasta.

Nyt on viimeinen hetki hävittää kiusallista kasvia, sillä alkamassa on sen siementäminen.

– Siemenet saattavat singota jopa seitsemän metrin päähän, Lilleberg kertoo.

Jättipalsami on luokiteltu koko EU:n alueella haitalliseksi vieraslajiksi, jota on yritetty hävittää jo vuosia.

Ulkomailta Suomeen levinneiden haitallisten kasvien torjuminen nousi esiin toukokuussa, kun valtioneuvosto antoi uuden asetuksen kansallisesti merkityksellisistä, haitallista vieraslajeista.

Yhdeksän hävitettävän vieraslajin listalla ovat jättipalsamin, jättiputken, lupiinin ja tarhatatarin lisäksi muun muassa erittäin yleinen kurtturuusu.

Kurtturuusua löytyy niin kerrostalojen pihoilta, uimarannoilta kuin teiden varsilta ja nyt ne pitää hävittää. Kurtturuusujen on kadottava 1. kesäkuuta 2022 mennessä. Se vaatii toimia niin kaupungilta kuin yksityisiltä maanomistajilta.

– Vantaalla ei ole omaa vieraslajistrategiaa, Sonja Lahtinen sanoo.

Kaupunki tuhoaa vieraslajeja omilla maillaan sen, minkä resursseillaan pystyy. Tähän asti on panostettu erityisesti jättiputkeen.

Kaupunki kannustaa myös kuntalaisia talkoisiin ja tarjoaa lähiluonto-oppaiden vetoapua. Myös purotalkkarit tekevät torjuntatyötä.

– Lisäksi toivotaan, että jokainen hävittää vieraslajit omalta pihaltaan, Lahtinen lisää.

– Haitallisten vieraslajien listan kasvaminen asettaa paljon haasteita torjuntatyölle ja vaatii myös lisää resursseja, toteaa Vantaan ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen

Jättipalsami on ei-toivottu kasvi, koska se muun muassa vie tilaa kotimaisilta kasveilta. Jättipalsami aiheuttaa eroosiota ojien varsilla, sillä yksivuotisena kasvina sen juuret eivät sido maata samoin kuin monivuotiset.

– Kutusoraikot häviävät sadeveden mukana ja samea vesi on haitaksi kaloille kuten purotaimenten poikasille, Lilleberg toteaa.

Talkoissa kitketyt jättipalsamit survotaan muovisäkkeihin ja puisto-osasto kuljettaa ne hävitettäväksi. Omalla tontilla jättipalsamit voi hävittää niin, että tekee niistä tiukan kasan, jolloin alimmat lyttääntyvät ja ylimmät kuivuvat. Sen jälkeen ne kannattaa viedä Sortti-asemalle.

Kurtturuusu vaatii useamman vuoden torjuntatyön, jotta sen saa hävitettyä. Kurtturuusun oksat ja juurakko pitää viedä hävitettäväksi Sortti-asemalle.

Aiheeseen liittyvää

  1. Pujo valtasi kurtturuususta kitketyn valtatien pientareen – "Näin piti tehdä" 28.7.2019 8:05
  2. "Kultasakaali on lailla rauhoitettu" – Luonnonsuojeluliitto muistuttaa vieras- ja tulokaslajien erosta 26.7.2019 12:10
  3. Oletko nähnyt tämän voimakkaasti allergisoivan kasvin? – Siitepölytutkijat pyytävät kertomaan havainnoista 27.5.2019 10:49
  4. Ilmestyikö pihallesi japanintatar, kurtturuusu tai lupiini? – Nämäkin kasvit pitäisi nyt hävittää heti 6.6.2018 20:26
  5. Vieraslaji ei aina ole pihan pahis – Biologi: Kasveista voi olla myös hyötyä luonnolle 8.6.2018 8:50
  6. Älä päästä vieraslajia pihallesi – "Jokaisen huolehdittava torjunnasta omalla tontillaan" 25.5.2017 7:50

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut