Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Jännitys on hyödyllinen tunne – Näin autat koulunalkua jännittävää ekaluokkalaista

Tulevan ekaluokkalaisen maha on kipeä, mieli levoton tai lapsi hakeutuu jatkuvasti vanhemman lähelle. Oireet voivat kieliä jännityksestä, joka liittyy koulun alkamiseen.

– Jännittäminen on aivan tavallinen ja normaali tunne. Kukapa meistä aikuisista ei jännittäisi ensimmäistä päivää uudessa työpaikassa, toteaa Anne Lakkavaara, joka työskentelee koulupsykologina Rekolanmäen alakoulussa ja Koivukylän yläkoulussa.

Hänneuvoo vanhempia tunnistamaan ja normalisoimaan lapselle jännityksen tunteen ja syyn.

– Jännitys on hyödyllinen tunne, joka virittää meidät kohtaamaan uusia asioita ja olemaan tarkkaavaisina.

Jännitys on kehollinen tunne. Sylissä pitäminen ja toisaaltaliikkuminen voivat tuoda helpotusta. Tärkeää on, ettei jännitystä väheksy.

Tavallista on, että aikuiset tekevät jo jutustelun lomassa kouluunmenosta jännittävää. Tulevalta ekaluokkalaiselta kysytään pitkin kesää: Jännittääkö kouluun meno?

– Mielekkäämpää olisi kysyä, miltä kouluun meno sinusta tuntuu?, koulupsykologi neuvoo.

Jos jännitys tulee esille, ei sitä pidätä nollata tokaisulla: eihän asiassa mitään pelottavaa ole.

Sen sijaan voi kertoa omasta jännittävästä kokemuksestaan ja siitä selviämisestä.

– Jännitys on sukulainen innostuksen ja uteliaisuuden tunteille. Jännitystä voi ohjailla näiden tunteiden suuntaan, jolloin se muuttuu positiiviseksi jännitykseksi.

Joskus jännitys oireilee vakavammin ja koulun alkuun voi liittyä suorananista pelkoa.

Lapsi voi olla itkuinen, nukkua huonosti, syödä heikosti ja takertua vanhempaan. Koulun alkaessa lapsella on vaikea jäädä kouluun ilman vanhempaa.

Kovaan jännitykseen voidaan vaikuttaa jo ennalta.

Moni tutkii turvallisen koulureitin lapsen kanssa, mutta yhtä lailla voi tutkia koulun pihaa tai tutustuttaa lasta samalle luokalle tulevien kanssa. Koulussakin voi käydä.

– Henkilökuntaa on yleensä heti elokuun alusta paikalla ja koulurakennuksessa voi hyvin käydä vierailulla.

Lakkavaara kehottaa olemaan yhteydessä oppilashuoltoon eli koulupsykologiin, terveydenhoitajaan tai kuraattoriin, joista monet ovat paikalla elokuun alussa.

Koulupsykologi voi kartoittaa, liittyykö pelko juuri koulun alkuun vai liittyykö siihen muuta turvattomuuden tunnetta.

– Usein pelko liittyy juuri vanhemmasta irrottautumiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvään ahdistukseen. Käymme läpi, miten tilannetta voidaan helpottaa kotona ja koulussa.

Usein auttaa jo se, että opettajalla on etukäteen tiedossa lapsen kova jännitys tai pelko.

Ei ole tavatonta, että vanhempi tulee ensimmäisinä päivinä pelokkaan lapsen mukana kouluun.

– Näissä tilanteissa olisi erittäin tärkeää, että vanhempi jättäytyy taka-alalle heti, kun lapsi osoittaa selviävänsä itsenäisesti.

Jännitys yleensä hälvenee muutaman päivän kuluessa, kun koulun paikat ja rutiinit tulevat tutuiksi.

Koulutaipaleen aloitus on tunteikas myös vanhemmille.

Jos yhdellä lapsella ensimmäisen koulupäivän jännitys purkautuu itkuna, varmaa on, että puolella saattajista on pala kurkussa.

– Koulun aloitukseen liittyvän pelon voittamisessa on tärkeää, että vanhempi luottaa lapsensa pärjäämiseen, vaikka käy itse samanaikaisesti läpi isoja tunteita.