Sinileväkasvustot paisuvat edelleen Itämerellä – riesana jatkuva lämpeneminen

Sinilevän runsastuminen jatkuu Itämeressä. Anu Vertanen

Klaus Nurmi

Lämpimät säät ovat paisuttaneet sinilevien määrää niin Suomen merialueilla kuin sisävesilläkin. Jo pitkään jatkunut Itämeren lämpeneminen on muutenkin lisännyt sinilevän pintakukintoja.

Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman valtakunnallisen leväkatsauksen mukaan sinilevän määrä on runsastunut viime viikosta ja lämpimän sääjakson jatkuessa pintakukintojen lisääntyminen on todennäköistä.

Sinilevää on havaittu runsaimmin Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla veteen sekoittuneena sekä paikallisina pintalauttoina.

Myös sisävesissä sinilevän määrä on selkeästi lisääntynyt viime viikosta. Ajankohtaan nähden sinilevää on nyt järvillä hieman keskimääräistä enemmän.

Sinilevää on runsaasti veteen sekoittuneena ja paikoin pintalauttoina miltei koko Gotlannin altaan avomerialueella sekä läntisellä Suomenlahdella, Inkoon edustalle saakka.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen perusteella avomeren sinilevämassat kulkeutuvat lähipäivinä lounaaseen ja länteen päin.

Rannikon havaintopaikoilla sinilevää on esiintynyt etenkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden pintalämpötilat ovat kahdenkymmenen asteen molemmin puolin kaikilla Suomen merialueilla. Mikäli lämpimät ja tuulettomat säät jatkuvat, veteen sekoittunut sinilevä kohoaa helposti pintaan, ja pintakukintojen lisääntyminen on todennäköistä.

Itämeri on lämmennyt vuoden 1990 jälkeen keskimäärin lähes kaksi astetta ja Suomen merialueet vieläkin enemmän. Hapettomien alueiden pinta-ala on ennätystasolla, vaikka ravinnekuormituksen väheneminen onkin jatkunut.

Itämeren suojelukomission Helcomin mukaan Itämeren pintalämpötilan vuosikeskiarvo kohosi viime vuonna ennätystasolle. Mittaushistorian korkein lämpötila avoimella Itämerellä, 27 astetta, mitattiin vuosi sitten 25.7.2018.

Viimeisten sadan vuoden aikana Itämeri on lämmennyt 0,3 astetta vuosikymmentä kohti. Vuodesta 1990 lähtien lämpeneminen on kuitenkin kiihtynyt 0,59 asteeseen vuosikymmenessä.

Sinilevien määrä on lisääntynyt Suomenlahden, Ahvenanmeren ja Selkämeren avomerialueilla viimeisten noin 40 vuoden aikana.

Hapettomien pohjien pinta-ala on kymmenkertaistunut Itämeressä viime vuosisadan alusta johtuen ensisijaisesti ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen seurauksena kiihtyneestä rehevöitymisestä.

Vuonna 2018 hapettoman pohjan pinta-ala laajeni Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen mukaan uusiin ennätyslukemiin.

Viime vuosikymmeninä negatiiviseen kehitykseen on jo vaikuttanut myös meren nopea lämpeneminen. Lämpimämpään veteen liukenee vähemmän happea ja samalla happea kuluttava hajotustoiminta kiihtyy.

Hapettomissa olosuhteissa meren pohjasedimentistä vapautuu suuria määriä sinileväkukintoja ruokkivaa fosforia.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut