Vantaalla levitetään peltoihin kuluvan satokauden päätteeksi kipsijauhetta – Vesiä suojelevaan hankkeeseen ehtii vielä mukaan

Vantaan kaupungin tilanhoitaja Tuomas Vaherlehto ja toiminnanjohtaja Anu Oksanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä kertovat, että Vantaanjoen kipihankkeeseen osallistuville maanomistajille ei koidu siitä kuluja. – Kipsi toimitetaan paikalle ja viljelijän mahdollinen oma tai urakoitsijalla teetetty levitystyö korvataan. Leena Koivisto

Leena Koivisto

Kaikki voittavat. Tuloksena on kirkkaampaa vettä jokeen, hyvinvoivia peltoja ja helpotusta Itämeren fosforitaakkaan.

Näin kiteyttävät toiminnanjohtaja Anu Oksanen ja tilanhoitaja Tuomas Vaherlehto Vantaanjoen ja Vantaan kaupungin viljelypeltojen maisemassa Seutulassa, jossa kipsikäsitellään kaupungin viljelypeltoja ensi syksynä.

Liuetessaan ja imeytyessään kipsi sitoo maaperään fosforia ja parantaa samalla myös maan mururakennetta, jolloin se kestää paremmin sateista ja lumen sulamisesta johtuvia virtauksia sekä kulumista.

– Fosfori ja muut ravinteet pysyvät siten siellä missä niitä tarvitaan, eli pellossa, eivätkä päädy rehevöittämään vesistöjä, Oksanen sanoo.

Oksasen edustama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on mukana viime vuonna käynnistetyssä hankkeessa, jolla Vantaanjoen valuma-alueella pelloilta jokeen ja joen mukana Suomenlahteen päätyvän fosforin määrää vähennetään.

Vaherlehdon työnantaja Vantaa on yhdistyksen jäsenenä ja vesien suojelussa viime aikoina yhä enemmän aktivoituneena kaupunkina omalla esimerkillään mukana innostamassa myös yksityisiä maanomistajia kipsin käyttöön.

Peltojen käsittelystä ei koidu osallistujille kuluja.

– Kipsi toimitetaan paikalle ja viljelijän oma työaika tai ulkopuolisen urakoitsijan käyttö levityksessä korvataan, Oksanen lupaa.

– Jos toimenpide jotain maksaisikin, se tulisi hyötynä takaisin parantamalla maan rakennetta, muokkausominaisuuksia ja satoa, Vaherlehto uskoo.

Tavoitteena on saada hankkeen aikana kipsikäsiteltyä 3 500 peltohehtaaria Vantaanjoen valuma-alueella.

– Arvio on, että vuositasolla tällä vähennetään kaksi tonnia Suomenlahteen kulkeutuvaa fosforikuormaa ja tuhat tonnia kiintoaineskuormaa, Oksanen kertoo.

– Vaikka joki kuljettaakin 60–70 tonnia fosforia vuodessa, on sillä iso merkitys, että tämän kokoluokan vaikutus saadaan aikaan jo näin pienellä alueella.

Viime vuonna Vantaanjoen sivuhaaran, Lepsämänjoen varrella Nurmijärvellä levitettiin kipsiä tuhannelle hehtaarille pääosin yksityisten viljelijöiden maille.

– Yritämme saada jo tänä vuonna hankkeen koko määrän täyteen. Uusia sopimuksia on nyt kasassa 2 000 hehtaarille, joten vielä on tilaa kiinnostuneille joen koko valuma-alueelta. Ilmoittautumisia otetaan vastaan vielä heinäkuun alkupäiviin asti, Oksanen vinkkaa.

– Jokainen vähennetty fosforikilo tällä alueella koituu meren hyödyksi.

Vantaan kaupungin viljellystä, noin 300 hehtaarin peltoalasta, kipsataan syksyllä puintien jälkeen arviolta kolmasosa. Suurin osa muista peltohehtaareista sijaitsevat alueilla, joista vedet kulkeutuvat Espoon Pitkäjärveen ennen mereen päätymistä.

– Kipsi soveltuu vain suoraan mereen laskevien jokien valuma-alueille. Järvessä kipsin sisältämä sulfaatti saattaa viipymisen vuoksi aiheuttaa sisäistä kuormitusta, joka ei ole virtaavissa jokivesissä ongelma, koska pitoisuudet nousevat hyvin maltillisesti. Merivesi taas on itsessään monin verroin sulfaattipitoisempaa kuin joen tuoma kipsikäsitelty vesi, Oksanen selvittää.

Kipsihanke on tarkoitus viedä loppuun tämän kauden aikana.

– Mutta jos koko syksyn sataa vettä samaan tyyliin kuin toissa vuonna, ei kipsauksia toteuteta, ja hanke jatkuu vielä ensi vuonna.

Kipsikäsittely

Peltojen käsittely on tutkimuksissa osoittautunut keinoksi, joka vähentää fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumat välittömästi puoleen.

Kuormituksen lasku vähentää myös jokiveden sameutta.

Vaikutusaika noin 5 vuotta.

Käsittelyyn käytettävää kotimaista kipsiä eli kalsiumsulfaattihydraattia saadaan Siilinjärveltä lannoiteteollisuuden sivutuotteena.

Kipsi ei sisällä raskasmetalleja eikä muita haitta-aineita.

Kipsin käyttöä järvien valuma-alueilla ei suositella eikä sitä sallita pohjavesialueilla, vaikka sen ei ole tähänastisissa seurannoissa havaittu kulkeutuvan pohjavesiin.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Pääosa rahoituksesta tulee yksityisiltä lahjoittajilta John Nurmisen Säätiön kautta. Hanketta rahoittaa myös ympäristöministeriö.

Hankkeella on tarkoitus kerätä tietoa menetelmän kustannuksista ja kehittämismahdollisuuksista.

Aiheeseen liittyvää

  1. Tikkurilankosken padon purku johti myrkkyhommiin 1.6.2019 8:05
  2. Piknik-alue, uudet rantareitit, esteetön kalastuspaikka – Tikkurilanrannasta tulee oleskelualue vähitellen 13.4.2019 7:30
  3. Kuiva kesä tuotti niukan viljasadon ja nosti rajusti tuottajahintoja 15.11.2018 15:50
  4. Ei väri Vantaanjokea pahenna – Asiantuntija vinkkaa: "Pullossa vesi näyttää yllättävän kirkkaalta" 8.7.2018 18:00
  5. Rahaa Vantaanjoen veden laadun parantamiseen – Silakkasoudun tuotoista napsahti 12 000 euroa 28.1.2018 7:45
  6. Viljasadosta vuosituhannen toiseksi pienin – yksi viljelyskasvi yllätti joukossa 23.11.2017 9:40
  7. Tikkurilankosken padon purkamista halutaan tulla katsomaan ulkomailta asti 25.1.2019 6:30

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut