Luontoretki Vantaalla? – Tässä kuusi vinkkiä minne mennä

Ylästön Pitkäkoskella on katselutasanne aivan veden äärellä. Päivi Tuovinen

toimitus

Retkeilyoppaita kirjoittanut Raija Hentmanantoi kuusi vinkkiä luontoretkeilyyn Vantaalla

Vantaanjoen pohjoispuolen ranta on rehevää lehtometsää, jossa äänimaisemasta vastaavat virtaavan veden kohina ja lehtometsän sirittäjät. Lehdon puut ovat kasvaneet erittäin korkeiksi, ja suurimmat yli satavuotiaat kuuset ja rauduskoivut lähentelevät jo kolmeakymmentä metriä. Joen myötäisellä polulla kulkee helposti lastenrattaiden kanssa.

Paikalle voi tulla Helsingin puolella olevan Pitkäkosken ulkoilumajan kautta tai Ylästön puolelta Jokitien opastuspaikan kautta. Luonnon ohella Pitkäkosken hienous piilee siinä, että kosken partaalta pääsee Helsingin keskustaan asti yhtenäistä viherväylää pitkin. Pohjoiseen lähtiessä kulkija pääsee aina Espoon Nuuksioon saakka.

Vantaan ja Espoon rajalla sijaitseva Soltorpin luonnonsuojelualueella on 600 metrin pituinen elämyksellinen lasten luontopolku. Alueelle pääsee Kesantotien kautta.

Pidempää lenkkiä kaipaavat voivat lähteä matkaan Linnaistenmetsän kautta. Gubbmossenin suojeltua keidassuota sivuavaan metsään voi saapua esimerkiksi Linnaistentien tai Viikatetien kautta. Rajatorpantien ylityksen jälkeen polku kulkee Furumossen-Tuomelan luonnonsuojelualueelle, joka yhdistyy edelleen Soltorpin luonnonsuojelualueeseen Hämeenkyläntien ylityksen jälkeen. Yhdensuuntainen reitti on reilu kaksi kilometriä.

Retkellä kannattaa poiketa myös Lammaslammella, joka on saanut alkunsa 6 500 vuotta sitten.

Vihdintien ja Kehä III:n kainalossa oleva metsäinen mäki, jonka huipulla on kallioketoa ja linkkitorni. Ulkoilutien itäpäähän on rakennettu portaat kulkijoiden avuksi.

Bussilla alueelle pääsee Kehä III:n ja Vihdintien pysäkkien kautta. Askiston suunnasta kulku Tulvaniityntien kautta tai Petikon myymäläalueen kautta. Etäisyyttä vieressä jylisevään kehätiehen saa poikkeamalla samalla retkellä Pikkujärven luonnonsuojelualueeseen.

Vestrantien ja Vestran taajaman eteläpuolelta alkaa useiden luonnonsuojelualueiden ja alueiden varausten muodostama pitkänmallinen kaistale kohti Odilampea. Herukkaojan laakso on pääkaupunkiseudun parhaimpia lehtoalueita. Kaistale jatkuu Kurkijärven ja Tremanskärin suojelualueiden läpi kohti Odilampea, joka on suosittu retki- ja uimapaikka. Eteläosan Pyymosa on korpimaata.

Linnuntietä Vestrantieltä Odilammelle on noin neljä kilometriä. Suojelualueet jatkuvat Espoon puolella Tremanskärin luontopolulle ja Kurkijärvelle.

Kehä III:n eteläpuolella oleva luonnonsuojelualue. Hieno kallioalue on kalkkipitoisuutensa vuoksi kasvillisuudeltaan poikkeava. Etelä- ja lounaisseinämillä on komeita jyrkänteitä, joiden juurella lohkareluolia.

Aluetta voi lähestyä esimerkiksi Mustaniementien tai Kalkkivuorentien kautta. Rakennetun reitin (noin 1 km) ohella alueella risteilee useita polkuja.

Ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoituksia ja alueen luontoa esittelevä kulttuuri- ja luontopolku kulkee Helsingin Mellunkylän ja Vantaan Länsimäen talojen sekä Westerkullan kartanon ja peltojen rajaamalla alueella. Reitillä hienoja kallioita, syviä taisteluhautoja ja muita rakenteita.

Noin kilometrin pituinen reitti lähtee Mellunmäen metroaseman tuntumasta. Alueelle voi saapua esimerkiksi Tykkikujan kautta.

Lähde: Raija Hentman: Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas (Minerva 2018)