Tikkurilankosken padon purkaminen on hyvässä vauhdissa. Niin pitääkin olla, sillä tarkoituksena on saada purkutyöt valmiiksi kuluvan kesän aikana. Purku kannattaa tehdä kesällä, koska silloin vettä on vähemmän, ja kalanpoikaset ovat kuoriutuneet.
Tikkurilankosken purkutöihin ja alueen kunnostamiseen liittyy myös pilaantuneen maa-alueen puhdistamista.
– Padon pohjoispuolella sijaitsevan polttouuninpiipun ympäriltä on löydetty muun muassa arseenia ja lyijyä, kertoo projektia johtava maisema-arkkitehti Hanna Keskinen Rambollilta.
Pato on lähellä paikkaa, jossa sijaitsi vuonna 1984 toimintansa lopettanut Grönbergin lyijysulatto. Lähellä on ollut myös akkutehdas, joka muutti pois Tikkurilasta vuonna 1972. Keskisen mukaan joen rannalla olevat myrkyt ovat kuitenkin peräisin Vernissan toiminnasta ja erityisesti polttouuninpiipusta.
– Tehdas on ollut toiminnassa viimeksi 1960-luvulla. Ei ole tarkkaa tietoa, mitä kaikkea piipussa on poltettu, toteaa Keskinen.
Myrkkymaan käsittely tehdään kuivakaivuuna. Riski siihen, että jokiveteen pääsisi myrkkyjä, on pieni.
– Vedenlaatua tarkkaillaan niin yläjuoksulla kuin alajuoksulla, joten hyvin nopeasti tulee ilmi, jos jotain lähtee liikkeelle veteen.
Padon purkutöissä tuli vastaan myös iloinen yllätys.
– Patoluukku avattiin viime kesänä vuollejokisimpukoiden siirron yhteydessä ja silloin paljastui, että kosken hieno kivikko on säilynyt patolammen alla.
Keskinen sanoi, että alkuperäisen kivikon säilyminen toi jonkin verran muutoksia suunnitelmiin.
– Luontainen kivikko halutaan ehdottomasti säilyttää.
Suunnitteluinsinööri Ari Asikainen Vantaan kaupungilta esittelee, miksi pato päätettiin purkaa.
– Kalat pääsevät jatkossa liikkumaan koskessa. Padossa oli kyllä kalatie, mutta se ei toiminut kunnolla. Kalatien suuaukko oli väärässä kohdassa, sanoo Asikainen.
Purku ei palvele vain kaloja, vaan myös muita vesieläimiä: rapuja, simpukoita, vesieliöitä.
Padon purkamiseen päätettiin ryhtyä myös siksi, että pato on kunnostettu viimeksi vuonna 1994 ja nyt olisi jälleen kunnostuksen aika.
Asikainen huomauttaa, ettei patoa pureta kokonaan.
– Padon keskiosa avataan noin 20 metrin matkalta.
Patoon liittyvien töiden kustannusarvio on noin miljoona euroa. Rahaa kuluu patorakenteen purkamisen lisäksi aiemmin mainittuun pilaantuneiden maiden puhdistustyöhön.
– Lisäksi kustannuksia syntyy muun muassa siitä, että pohjaan rakennetaan pari kynnystä, jotta veden pinta ei laske liikaa koskessa ja koskenniskan yläpuolella. Kosken alueella on tärkeää kutusoraikkoa ja kalanpoikasten elinympäristöä.
Padon historia ulottuu aina keskiajalle saakka. Tikkurilankoskessa on ollut myllyjä 1500-luvulta asti.
– Nykyinen massiivinen kivipato on sata vuotta vanha, kertoo Keskinen.
Padon purkamisen etenemistä juhlitaan maanantaina 3. kesäkuuta kello 14. Silloin Vernissassa järjestetään tilaisuus, jossa ovat mukana muun muassa juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola ja kansanedustaja Antti Lindtman (sd.). Ohjelmassa on musiikkia sekä dokumenttielokuva.
Vernissan saliin sopii noin 100 henkilöä. Vernissan pihassa ei ole parkkitilaa.
Purkujuhla löytyy myös Facebookista
Lue myös:"Pelastakaa simpukat" -operaatio Tikkurilankoskessa: Uhanalaisia vuollejokisimpukoita sukellettiin ylös "käsikopelolla"