Sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahojen arvioidaan ylittyvän yli kymmenellä miljoonalla eurolla. Reilu puolet (5,7 miljoonaa euroa) ylityksestä tulee perhepalveluista, jonka taloutta kurittaa viiden miljoonan euron budjettiylitys viime vuodelta.
Syypäänä miljoonien ylitykseen on lasten ja nuorten sijaishuollon kasvanut tarve sekä etenkin vaativan tason sijaishuollon tarve.
Hoitovuorokausia sijaishuollossa kertyi viime vuonna 106 327 kun edellisvuonna vastaava luku oli 85 633.
Samaan aikaan ostopalveluna hankittujen sijaishuoltopaikkojen hinnat ovat nousseet.
Vantaa kilpailutti yhdessä 20 muun kunnan kanssa laitoshoidon, perhehoidon ja perhekuntoutuksen ostopalvelut. Uudet taksat tulivat voimaan vuoden alusta.
Hoitovuorokausien hinnat nousivat keskimäärin kymmenen prosenttia. Eniten nousi perustason laitoshoidon hinnat, 12,6 prosenttia.
– Edellisen, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten laitoshoidon yhteiskilpailutuksen kausi kesti 3,5 vuotta. Sen vuoksi yrityksillä oli hinnankorotustarpeita, toteaa Vantaan sosiaalityön esimies Päivi Sihvo
Hintojen nousun taustalla on myös se, että lasten ja nuorten sijoituspaikoista on kova pula koko maan tasolla.
Vajaa puolet sijaishuoltoa tarvitsevista vantaalaislapsista ja -nuorista sijoitetaan perheisiin, mikä on kaupungille edullisin vaihtoehto.
Noin 40 prosenttia saa sijaishuoltopaikan ostopalveluna hankitusta laitoksesta tai ammattimaisesti toimivasta perhehoitopaikasta.
Uuden sopimuksen piiriin kuuluvat ostopalveluyritykset sitoutuvat tiettyihin hintoihin sopimuskaudella. Sopimus ei kuitenkaan velvoita niitä tarjoamaan paikkaa silloin, kun kaupunki sitä tarvitsee.
– Paikkoja on rajallinen määrä. Jos paikkaa ei löydy kilpailutettujen joukosta, joudumme ostamaan paikan suorahankintana, mikä on kalliimpaa, toteaa lastensuojelun palvelupäällikkö Hanna Pösö
Omat sijoituspaikat vastaanottolaitoksissa ja kuntouttavan sijaishuollon yksiköissä kattavat vain noin 12 prosenttia sijoitustarpeesta.
Kaupungin omassa laitoksessa keksimääräinen hoitovuorokauden hinta oli viime vuonna 320 euroa. Ostopalveluna hankitun laitospaikan keskimääräinen hinta on korotusten jälkeen 350 euron luokkaa.
Yhden lapsen tai nuoren vuoden laitosasuminen maksaa siis reilusti yli 100 000 euroa.
Palvelupäällikkö Hanna Pösö korostaa, että oman ja ostetun sijoituspaikan keskimääräisten hintojen vertailu on hankalaa, eikä se kerro koko totuttaa.
Oman toiminnan hinnoissa on mukana prosessin hoitamiseen liittyviä kulueriä, joita ei ole ostopalvelulaitoksilla.
Lisäksi keskimääräiset hinnat niputtavat yhteen eritasoisia laitospaikkoja niin julkisella kuin yksityisellä puolella.
Kaupungin omassa tarjonnassa ei esimerkiksi ole lainkaan vaativan tason laitospaikkoja, joille on yhä suurempi tarve.
Kalliiden erityisyksiköiden hoitovuorokausia ostettiin viime vuonna lähes tuplasti (22 311) enemmän kuin edellisvuonna (12 788).
Nuorten päihdehuollon laitospaikkojen ostot lastensuojelun sijaishuollossa kasvoivat yli 1000:lla hoitovuorokaudella vuodesta 2017 (4170) vuoteen 2018 (5250).
Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitetut lapset ovat aiempaa huonokuntoisempia ja tarvitsevat vaativaa hoitoa aiempaa enemmän.
Pösö ei näe omien laitospaikkojen lisäämistä ratkaisuna sijoituspaikkatarpeeseen ja hintojen kurissa pitämiseen.
– Uuden lastenkodin perustaminen on aina iso kuluerä. Tämä on myös hyvin suhdanneherkkä ala.