Vantaalaistalouksista 72 prosenttia on joko yhden tai kahden hengen talouksia. Yksinasuvien osuus vantaalaisista kasvaa vuosi vuodelta. Sinkkutalouksien osuus vantaalaistalouksista on jo 40 prosenttia. Käyrä on ollut nouseva aina 70-luvulta asti.
Hakunilalainen Pirjo Corell on asunut koko elämänsä yksin. Haastattelun aluksi hän tekee kysymättä selväksi, että haluaa asua yksin.
Corell toivoo, että myös kaupunki huomioisi koko ajan kasvavan yksinelävien määrän, esimerkiksi varmistamalla kohtuuhintaisten asuntojen riittävyyden.
– Yksinasuvalla ei ole ketään jakamassa asuinkuluja. Hän maksaa yksin myös sanomalehtensä, sähkölaskun ja monesti tuntuu, että samalla hinnalla ruokaakin tekisi kahdelle.
Myös Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva toivoo, että kaupungit heräävät kohdistamaan palveluja perheiden lisäksi yksineläville.
– Yksinelävät ovat tutkitusti keskimääräisesti pienituloisia. Kaupungissa tulisi järjestää myös yksinasuville suunnattuja maksuttomia tai osallistumismaksuiltaan edullisia tapahtumia, toteaa Eeva.
Hän muistuttaa, että eri puolilla kaupunkia olisi hyvä olla yhteisiä ”olohuoneita” kuntalaisille. Ne palvelisivat Eevan mukaan erityisesti juttuseuraa vailla olevia yksineläjiä.
Eevan mukaan yksineläjien huomiotta jättämisessä päätöksenteossa on kyseessä isompi yhteiskunnallinen ongelma, johon ei ole vielä herätty.
– Meillä on niin voimakas parisuhdenormi, että yksinelävien syrjintää ei edes huomata.
Eeva puhuu myös lainsäädännöstä.
– Syrjinnästä voisi ottaa esimerkiksi sen, että yksineläjä ei saa työasuntovähennystä muuttaessaan väliaikaisesti toiselle paikkakunnalle. Mitä jos tuo vähennys rajattaisiin pois vaikkapa sinisilmäisiltä tai tietyn puolueen kannattajilta? Siitähän nousisi meteli.
Yksineläjät eivät ole yhtenäinen joukko, kuten eivät ole perheetkään, muistuttaa Eeva. Vantaalla eri-ikäisten yksienasuvien määrässä on vaihtelua kaupunginosittain ja suuralueittain.
Corell on työikäinen, mutta hänen kotitienoillaan Hakunilassa eläkeiän ylittäneiden yksineläjien suhteellinen määrä on suuri (31 prosenttia yksinelävistä). Vielä enemmän eläkeikäisiä on yksinasuvista Myyrmäessä (noin 32 prosenttia).
Suhteellisesti eniten työikäisiä yksineläjiä asuu Aviapoliksen suuralueella. Poikkeuksellisen paljon alle kolmikymppisiä sinkkuja asuu puolestaan Kivistön suuralueella. Sinkkuja Kivistössä asuu yli 2 000 ja alle kolmikymppisiä heistä on yli 700, eli noin 35 prosenttia.
Koko Vantaata tarkasteltaessa vähiten yksinasuvia oli 35–49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa.
Vantaalaisista yksinelävistä on naisia noin 2 000 enemmän kuin miehiä. Miehiä elää yksin 19 878 ja naisia 22 038. Naisilla yksinasuvien osuus kasvaa selvemmin 50 vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksinasuvien osuus pysyttelee alle 30 prosentissa aina 85 ikävuoteen saakka. Sinkkunaisten määrä on huomattavasti sinkkumiesten määrää suurempi Koivukylän ja Tikkurilan suuralueilla.
Asuntokunnista on Vantaalla 17 prosenttia ainakin osittain vieraskielisiä. Ne taloudet, joissa asuu vähintään yksi vieraskielinen, ovat keskikooltaan selvästi suurempia (2,68 henkilöä) kuin kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,1).
Tilastotietojen lähde: Vantaan väestö 2017/2018 -julkaisu ja Tilastokeskus.