Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vantaalla tutkittiin: Opettajan oma kiinnostus ohjaa digilaitteiden käyttöä

Tablettien ja tietokoneiden käyttäminen koulujen oppitunneilla on paljolti kiinni opettajien omasta kiinnostuksesta digitaalisuuden hyödyntämiseen. Tieto käy ilmi Vantaan kaupungin tilaamasta digitaalisen oppimisen seurantatutkimuksen loppuraportista.

Tutkimuksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen määrä sekä käyttötarkoitukset vaihtelivat myös lasten ja nuorten kiinnostuksen mukaan. Vantaan perusopetuksen koulujen lisäksi tutkimuksessa oli mukana päiväkodit, lukiot ja ammattiopisto Varia.

– Digitaalisen teknologian käytössä oli selkeitä eroja koulujen välillä sekä koulujen sisällä henkilökunnasta riippuen. Digitaalisuuden hyödyntäminen ei siis ollut kiinni vain koulusta, vaan opettajan kiinnostuksesta asiaa kohtaan, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoo.

Tutkimuksessa seurattiin samojen oppilaiden oppimisen ja ajattelutaidon kehitystä kolmen kouluvuoden ajan. 550 oppilasta osallistui tutkimukseen ensimmäisen luokan syksystä kolmannen vuoden kevääseen sekä sama määrä neljännen luokan syksystä kuudennen luokan kevääseen. Seitsemännen luokan syksystä yhdeksännen luokan kevääseen osallistui 600 oppilasta.

Opettajia tutkimukseen osallistui ensimmäisessä mittauksessa 187 ja toisessa 133.

Tuloksista käy ilmi, että kouluissa on suuria eroja myös oppiaineiden välillä. Esimerkiksi lukioissa opiskelijoiden teknologiataidot vaihtelivat lukioittain ja eri oppiaineiden välillä. Opiskelijoiden digitaalisten laitteiden käyttötaidot olivat osalla vaatimattomiakin.

Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen toteuttama tutkimus ajoittui vuosille 2015–2018. Vantaan kaupunki tilasi tutkimuksen alunperin hankittuaan noin 16 200 tablettitietokonetta päiväkoteihin, kouluihin ja 2. asteen oppilaitoksiin. Tutkimuksesta on julkaistu aiemmin kolme väliraporttia. Tutkimuksessa seurattiin samojen oppilaiden oppimisen ja ajattelutaidon kehitystä kolmen kouluvuoden ajan. Kaupunki huomauttaa, että teknologian ja sen käytön nopean kehittymisen vuoksi lasten ja nuorten digitaalisen oppimisen tilanne on tutkimusaineiston keruun jälkeen merkittävästi muuttunut.

Kasvatus- ja opetushenkilöstö koki digitaalisten työvälineiden hyödyntämisen pääosin myönteisenä, mutta moni koki pedagogisen digiosaamisensa riittämättömäksi. Kouluissa on käytössä sekä tabletteja että chromebook-tietokoneita. Päiväkodeissa esiopetuksessa käytetään pääasiassa tabletteja. Lukioissa opiskelijat hankkivat itse oman tietokoneensa. Keväästä 2019 lähtien kaikki ylioppilaskokeet ovat sähköisiä. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen on vaikuttanut merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön.

Kalon mukaan tablettien ja tietokoneiden ahkera käyttäminen edellyttää, että esimerkiksi koulusta löytyy opettaja, joka on innostunut luomaan muun muassa luokkien yhteisiä oppimisympäristöjä sähköiselle alustalle.

– Esimerkiksi Veromäen koulussa digitaalisuus on otettu systemaattisesti käyttöön osaksi opetusta. Siellä opettajat suunnittelevat yhdessä sähköiselle oppimisalustalle tehtäviä, hän selvittää.

Kalon mukaan Vantaalla kehitetään parhaillaan mahdollisimman helppokäyttöistä sähköistä järjestelmää koulujen käyttöön. Kalon mukaan kyseessä on vuosien työ, joka otetaan käyttöön vaiheittain ja aikataulu tarkentuu lähiaikoina.

Isompia laiteinvestointeja, kuten uusien tablettien hankkimista, ei kaupunki ole toteuttamassa. Tällä hetkellä vantaalaisissa kouluissa laitteita on suunnilleen yksi lasta kohden ja päiväkodeissa laiteita on noin yksi neljää lasta kohden.

Lisäksi henkilöstön ja oppilaiden digitaalisiin taitoihin aiotaan panostaa edelleen. Vantaan lukioissa on tällä hetkellä 13 koulutettua tietotekniikan mentoriopettajaa ja parikymmentä digiopetuksen vertaistukea antavaa tieto- ja viestintätekniikan tukihenkilöä. Perusopetuksessa opettajia tuetaan järjestämällä säännöllisiä koulutuksia, ja lisäksi perusopetuksen 31 tutoria toimivat muiden opettajien vertaistukena.

Kaupunki haluaa tutorverkoston avulla varmistaa, että jokaisen lapsen osalta opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat sekä autetaan kaikkia opettajia pääsemään digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäjänä riittävälle tasolle.

– Perusopetuksen ydintehtävä on pohtia, millaisia valmiuksia lapset tulevaisuudessa tarvitsevat ja tuottaa heille tulevaisuuden taitoja. Tämän päivän pedagoginen ajattelu edellyttää kaikilta opettajilta tieto- ja viestintäteknologista osaamista, Kalo sanoo.

Kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen henkilökunnasta ja opettajista puolet koki, että uuden tekniikan tuominen esiopetukseen on tarpeetonta.

– Esiopetuksessa on käytössä monia erilaisia muitakin työtapoja edistää oppimista kuin tablettien hyödyntäminen, joten tästä syystä henkilöstö voi arvioida, että uuden tekniikan tuominen esiopetukseen on tarpeetonta. Yksi selitys voi löytyä myös siitä, että tiedetään lasten käyttävän tietoteknisiä laitteita paljon myös kotona, joten niiden käyttöä esiopetuksessa ei haluta merkittävästi lisätä, kertoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen

Esiopetuksen opettajakyselyyn vastasi ensimmäisellä kerralla 111 opettajaa ja keväällä 2018 vastaajia oli 53. Noin 1500 lasta vastasi yli sadassa esiopetusryhmässä.