Toimistotaloon tehdään yli 70 yksiötä ja jugend-huviloihin tusina luksusasuntoja – Jokiniemen helmi herää eloon

Mikä jalokivi! Vieläpä alle kilometrin päässä Tikkurilan rautatieasemasta. Sellainen on entinen Metsäntutkimuslaitoksen alue Jokiniemessä, joka jäi tyhjäksi 2016, kun Metla muutti pois. Nyt alue muuttuu asukkaiden keitaaksi.

Senaatti-kiinteistöt myi omistamansa rakennukset, kun asemakaavan muutos salli alueen muuttamisen asuinkäyttöön. Ja vihdoin Jokiniemessä puretaan, porataan ja entisöidään.

Jokiniemen helmeä kiillotetaan ja herätellään uuteen kukoistukseen pääasiassa korjaamalla, mutta ihan uuttakin rakentamalla.

Kolme kerrostaloa tulee Jokiniemenkujan varteen. Ensimmäiset rakennusyhtiö T2H:n rakentamat omistusasunnot valmistuvat joulukuussa. T2H rakentaa myös alueen pohjoisreunaan, Maanviljelijänkujalle, viisikerroksisen kerrostalon. Sen tieltä puretaan 1950-luvun koepuimala.

Merkittävin muutos on tapahtumassa entiseen hallintorakennukseen. Siitä tehdään 71 yksiön vuokratalo Asunto-osakeyhtiö Jokiniemi Lofts.

– Yksiöiden koot vaihtelevat 20–32 neliöön. Suuri huonekorkeus mahdollistaa tilavat parvet lähes kaikkiin asuntoihin, kertoo hankkeen rakennussuunnittelija, arkkitehti Pauli Siponen Avarrus arkkitehdeistä.

Nelikerroksisen, 1938 valmistuneen talon saneeraajana ja rakennuttajana toimii S-Pankki-konserniin kuuluvan FIMin hallinnoima FIM Asuntotuotto Erikoissijoitusrahasto.

Siponen poimii arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelemasta funkis-rakennuksesta monta hienoa yksityiskohtaa, kuten ”terveysikkunat”. Ne ovat ikkunoiden alaosan pikkuruiset ikkunat, jotka aukeavat ylöspäin.

Siponen kertoo, että malli on saanut lempinimensä Alvar Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta. Huoneiden pienen alaikkunan potilas sai itse auki sängystä kurottaen.

Runsaan 70 yksiön ”sinkkuparatiisissa” on kaikkiaan 800 ikkunanpokaa, ja ne kaikki kunnostetaan.

– Ala-aula on suojeltu ja sen koristemaalaukset palautetaan alkuperäiseen loistoonsa, Siponen intoilee.

Kerhotila saa koristeeksi vanhat sähkötaulut.

–  Hississä on hienot puuleikkaukset, Siponen sanoo ja jatkaa marmorisiin jalkalistoihin.

– Nämä detaljit ovat tyypillisiä entisajan valtiollisille hallintorakennuksille.

Entisöinnissä mennään niin pitkälle, että jopa pihan asvaltti poistetaan ja tilalle laitetaan kivituhka, niin kuin siinä on alun perin ollut.

Arkkitehdillä on alueella myös oma projekti. Siponen on ostanut isänsä Kyösti Siposen kanssa 110-vuotiaan jugend-huvilan, Paviljonki 2:n, ja kunnostaa siihen kuusi asuntoa.

Paviljonki 2:ssa on sijainnut tulevan presidentin, Lauri Kristian Relanderin, työhuone aivan kuten viereisessä Paviljonki 1:ssä, niin sanotussa Relanderin talossa. Sitä kunnostaa asuinkäyttöön kolmen miehen yhtiö. Myös siinä on mukana isä ja poika.

Muurari Juri Velikopolje muuraa uusia hormeja Paviljonki 2:een.

Siposten perustama yhtiö korjaa restauroiden ja palauttaa jugend-huvilaan mahdollisimman paljon alkuperäistä, kuten painovoimaisen ilmanvaihdon.

– Se on huoltovapaa, taloudellinen ja terveellinen, Siponen perustelee.

Parhaillaan muurari muuraa vintillä uusia tiilihormeja ilmanvaihtokanaviksi. Vanhat on purettu 1970-luvulla, jolloin siirryttiin koneellisen ilmanvaihtoon.

– Hormit ja ullakko ovat talon keuhkot, Pauli Siponen tähdentää niiden tärkeyttä.

Ihan uutta talossa on hissi, koska asunnoista halutaan esteettömiä. Talon ideana on se, että siihen on helppo siirtyä omakotitalosta, kun voimat eivät enää riitä ison pihan hoitamiseen.

– Jokaiselle asunnolle tulee oma kasvihuone ja kasvimaa.

Siposen isä muuttaa taloon Leppäkorvesta.

Tulevien asukkaiden naapuriin, lähemmäs Jokinimenkatua muuttaa Säteilyturvakeskus. Sille tehdään rakennuspaikka purkamalla Metsäntutkimuslaitoksen 1960- ja 90-luvuilla valmistuneet tutkimuslaitosrakennukset.

Purettavissa rakennuksissa on vielä tällä hetkellä Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottoviraston väliaikaisia tiloja, mutta virasto muuttaa pois kesäkuun loppuun mennessä kertoo Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen aluejohtaja Petri Turku

Säteilyturvakeskuksen uusien toimisto- ja laboratoriotilojen valmistumisajankohta on keväällä 2022.

Pala mennyttä maailmaa

Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuus. Myös sen maisema puineen on arvokas.

Maanviljelyshallitus (1892–1917) perusti Jokiniemen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen Helsingin maalaiskuntaan tutkimusta ja koeviljelyä varten vuonna 1898. Siitä on muistoveistos kahden jugend-huvilan välissä.

Vuodesta 1924 tutkimustoiminta jatkui Jokiniemen Maatalouden koelaitos -nimellä.

Vuonna 1957 laitoksen nimi muuttui Maatalouden tutkimuskeskukseksi (MTTK).

Vuonna 1981 pääkäyttäjäksi tuli Metsäntutkimuslaitos eli Metla. Se liitettiin Luonnonvarakeskukseen 2015 ja toiminnot siirrettiin Helsingin Viikkiin -16.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut