2000-luvun puolivälissä Hanne Jaakola ei tiennyt päätyvänsä kosmetologiksi. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa ruotsia ja englantia, oli vaihto-opiskelijana Tukholman yliopistossa ja teki osa-aikatöitä vuokratyöfirman kautta.
Opiskelijabudjetilla kituutellessa palkkarahat tuntuivat mukavalta.
– Niinpä aloin tehdä enemmän ja enemmän töitä. Siitä seurasi, että opinnot alkoivat kärsiä. Menetin opintokursseja ja sain tenteistä hylättyjä, Jaakola muistelee.
Hän päätti pitää välivuoden ja miettiä, mitä haluaa elämällään tehdä.
– Sitten pidin vielä toisen välivuoden ja kolmannenkin, kunnes muutin Helsinkiin. Tuli tunne, että akateemiselle polulle en halua palata.
Jaakola alkoi opiskella parturi-kampaajaksi. Käsillä tekeminen oli alkanut kiinnostaa ammattina.
– Olin pienestä pitäen tykännyt laittaa ihmisten hiuksia ja tehdä kavereille kampauksia. Nyt lähdin opiskelemaan siitä ammattia.
Jaakolan ensimmäinen harjoittelupaikka oli helsinkiläinen parturi-kampaamo ja kauneushoitola Villi Vanilja. Siellä hän työskentelee edelleen ja opiskelee nyt töiden ohessa oppisopimuksella kosmetologiksi.
– Halusin kouluttautua lisää. Koska minulla on parturi-kampaajan tutkinto, saan joitakin tutkintoon vaadittavia opintoja hyväksytyksi sitä kautta, hän kertoo.
Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon, tutkinnon osia, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.
– Oppisopimus on mahdollista aloittaa, kun on suorittanut perusopetuksen ja täyttänyt 15 vuotta. Tärkeintä kuitenkin on, että oppisopimukseen haluavalla ja hakevalla on työpaikka. Oppisopimukseen hakeutuminen alkaa siis työnhaulla, kertoo TE-keskuksen opinto-ohjaaja Tiina Parviainen sanoo.
Paikkoja haetaan kuten muitakin työpaikkoja eli olemalla yhteydessä työnantajiin ja tutkimalla rekrytointisivustoja.
– Työssäkäyvät voivat tiedustella mahdollisuutta oppisopimukseen omalta työnantajaltaan. Työttömillä polku alkaa työnhaulla, Uudenmaan TE-keskuksen viestinnän asiantuntija Matti Keponen tarkentaa.
Jaakolan ohjaajana toimii parturi-kampaaja-kosmetologi Melina Solja. Opetus sujuu Jaakolan mukaan loistavasti. Hän antaa esimerkin kasvohoidon opiskelusta.
– Ensin tutkin teoriaa. Sen jälkeen Melina tekee koeasiakkaalle hoidon ja näyttää vaihe vaiheelta, miten se tehdään. Minä seison vieressä ja teen muistiinpanoja. Sen jälkeen minä teen toiselle koeasiakkaalle hoidon, Melina seisoo vieressä ja neuvoo tarvittaessa, Jaakola selvittää.
Yhteydenpito ammattiopiston opettajan kanssa, jolle myös työnäytöt lähetetään, tapahtuu pääasiassa sähköpostitse. Opiskelu on sujunut sukkelalla aikataululla.
– Syksyllä aloitin ja nyt ovat enää vartalohoidot ja hieronnat opettelematta. Voi olla, että valmistun kesään mennessä, hän kertoo.
Jaakolan mukaan oppisopimuskoulutus vaatii opiskelijalta ennen kaikkea omatoimisuutta.
– Opiskelussa on paljon omaa tekemistä ja omaan tahtiin suorittamista. Ne vaativat oma-aloitteisuutta, koska ulkopuolelta tulevaa ohjausta ja opetusta on aika vähän.
Kouluttautuminen työn ohessa ei ole tuntunut ylivoimaisen raskaalta.
– Melko vähän on tarvinnut tehdä ylitöitä, ja vaikka kotona on pitänyt opiskella teoriaa, niin ei tämä liian raskasta ole ollut. Innon voimin on menty, hän hymyilee.
Kosmetologin tutkinnon jälkeen Jaakola pystyy tarjoamaan asiakkailleen entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua. Hänen vihonviimeinen tutkintonsa tämä ei kuitenkaan välttämättä ole.
– Katsotaan sitten taas parin vuoden päästä, että pitääkö lähteä opiskelemaan jotain uutta, hän naurahtaa.