Viittomakieliset kaksoset Mila ja Matilda opiskelevat kuulevien kanssa samalla luokalla – luokassa jopa viisi aikuista

KOULU Päiväkummussa kolmannen luokan tunnilla on neljä, jopa viisi aikuista.

Mila (vas.) ja Matilda Palo opiskelevat kuulevien oppilaiden luokalla. Matilda seuraa tarkkaavaisesti viittomakielentulkki Emmi Niittylää. Sonja Hartikainen puolestaan toimii tulkkina viittomakieliselle luokanopettaja Kaija Laitiselle. Johanna Erjonsalo

Marika Lumme

Kolmasluokkalaiset Mila ja Matilda Palo seuraavat tarkasti matematiikan tunnilla viittomakielentulkki Emmi Niittylää Päiväkummun koulua käyvät kaksostytöt viittaavat viittomakielisen luokanopettaja Kaija Laitisen kysymykseen reippaasti. Päässälaskutehtävän vastauksen kumpikin kertoo vuorollaan viittomakielellä.

Viittomakielinen luokanopettaja Kaija Laitinen opettaa matematiikkaa ja ympäristöoppia. KUVA: Johanna Erjonsalo

Mila ja Matilda opiskelevat luokassa, jossa on 18 kuulevaa lasta. Laitisen työparina on luokanopettaja Sari Nyroos Luokan neljäs aikuinen on viittomakielentulkki Sonja Hartikainen

Tulkkeja tarvitaan kaksi, koska toinen toimii tulkkina tytöille ja toinen Laitiselle. Matematiikan tunti etenee sujuvasti ja pari oppilasta Milan ja Matildan lisäksi vastaavat viittomilla.

– Luokka on ollut yhdessä ensimmäisestä luokasta lähtien ja toimii todella hyvin yhdessä. On ollut mukava seurata, kuinka oppilaat kehittyvät koko ajan yhteistyötaidoissa, Nyroos kertoo.

Kaksostyttöjen äiti Maarit Widberg-Palo kertoo lastensa käyneen päiväkodin kuulevien lasten joukossa. Moni jo päiväkodista tuttu kaveri on luokkatoveri.

– Olemme mieheni kanssa viittomakielisiä, joten koimme tärkeäksi, että Mila ja Matilda saavat tuntuman "kuulevien maailmaan" koulun kautta. Lähin kuurojen koulu on Helsingissä, mutta ajattelimme, että jos tytöt käyvät lähikoulua, niin heillä olisi kavereita myös kodin lähellä, Widberg-Palo kertoo.

– Koulunkäynti on sujunut todella hyvin, joten ei ole ollut tarvetta pohtia kuurojen koulua vaihtoehdoksi, hän jatkaa.

Nyroos kulkee FM-laite kaulassaan, koska Mila ei ole täysin kuuro, vaan huonokuuloinen. Laitteen avulla hän kuulee opettajien puhetta.

– Tytöt ovat rohkaistuneet valtavasti kouluvuosien aikana kommunikoimaan tunnilla sekä myös toisten oppilaiden kanssa, Laitinen kertoo.

Vantaalla on käytössä lähikouluperiaate, jolloin perheet voivat hakea paikkaa lapsen kotia lähimpänä olevasta koulusta. Kun Päiväkummun kouluun tuli tieto Milan ja Matildan perheen valinnasta, Nyroos lähti Kaarinaan tutustumaan luokkaan, jossa viittomakielisen oppilaan opetus oli integroitu osaksi kuulevien lasten opetusta.

Viittomakielentulkki Emmi Niittylä viittoo Matilda ja Mila Palolle opettajien ja luokkakavereiden puheen matematiikan tunnilla. KUVA: Johanna Erjonsalo

– Tällaista järjestelyä ei ollut Vantaalla aikaisemmin. Tutustumisen myötä saimme vihjeitä opetuksen järjestelyistä, mutta käytännössä kehitimme oman tapamme työskennellä, Nyroos sanoo.

Laitisen mukaan opettajat ovat loistava tiimi. Nyroos on samaa mieltä.

– Minä olen vilkas ja jouduin aluksi hidastamaan puhetta reilusti, jotta tulkki ja Kaija pysyivät mukanani. Täydennämme Kaijan kanssa toisiamme, Nyroos kertoo.

Opettajien mukaan opetus vaatii runsaasti suunnitteluaikaa.

– Meidän molempien tulee olla ajan tasalla esimerkiksi oppilaiden edistymisestä ja opiskeltavista aineista järjestelyineen, he sanovat.

Yhteistyössä ovat mukana myös viittomakielen tulkit, jotka tutustuvat etukäteen kunkin koulupäivän materiaaleihin. Videot, tekstit ja esimerkiksi laulujen sanat tulee ennalta miettiä viittomakielelle, jotta tunti on sujuva.

Englannin tunneilla mukana myös kirjoitustulkki

Luokanopettaja Sari Nyroos ja viittomakielinen luokanopettaja Kaija Laitinen ovat jakaneet opetusvastuuta. Laitinen opettaa matematiikkaa ja ympäristöoppia, Nyroos englantia ja äidinkieltä.

Viittomakieliset Mila ja Matilda opiskelevat samoja oppiaineita kuin kuulevat lapset, mutta heillä on lisäksi yksi tunti viikossa suomalaista viittomakieltä.

Englanninkielen tunneilla opettajien ja kahden tulkin lisäksi on mukana vielä viides aikuinen, englanninkielen kirjoitustulkki. Opettajien mukaan englanti on haastavin oppiaine.

– Englanninkielen kirjoitustulkki kirjoittaa tytöille kaiken mitä puhutaan tai kuunnellaan englanniksi. Tytöt osallistuvat parikeskusteluihin sekä viittomalla että kirjoittamalla. Tarvittaessa selitän viittomakielellä tytöille asioita, Laitinen kertoo.

Ensi syksynä tytöt aloittavat myös espanjan kielen opiskelun.

Oikeus lähikouluun

Lapsia, joilla viittomakieli on pääsääntöinen kommunikoinnin kieli tai jotka käyttävät viittomia kuulovammasta johtuen on Vantaalla perusopetuksessa muutamia.

Päiväkummun lisäksi yhdessä koulussa on tänä lukuvuonna ollut viittomakielinen opettaja ja viittomakielentaitoinen avustaja. Lisäksi kolmessa muussa koulussa on viittomakielentaitoinen koulunkäyntiavustaja.

Osa viittomakielisistä vantaalaisista oppilaista opiskelee Pitäjänmäen koulussa Helsingissä viittomakielisten luokalla. Kouluvalinnassa kuunnellaan huoltajien ja perheen toivetta.

Kaupungin mukaan on pedagogisesti perusteltua, että lapsi saa käydä lähikoulussa. Monikielisyys on arkipäivää ja viittomakieli on kieli muiden joukossa.

Viittomakielinen opettaja toimii samanaikaisopettajana, joten kustannus kaupungille on luokanopettajan palkan verran. Tulkit ovat esimerkiksi Päiväkummun koulun tapauksessa opettajan tulkkeja, eivät Vantaan kaupungin maksamia. Kaupunki käyttää viittomakielen tulkkeja opetuksessa harkitusti.

Päiväkummun koulun opetusjärjestelyihin on käyty tutustumassa muun muassa Japanista, Jyväskylästä ja Nurmijärveltä.

Lähde: Vantaan kaupungin opetustoimen suunnittelija Pia Hakkari.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut