Miehet saavat nimikkopaikkoja Vantaalla – Kaduista, puistoista ja aukioista vain pari on omistettu naiselle

NIMET Vantaan erikoisuus on Kustaa III:n puisto. Nimen perustana on historiallinen ruokailuhetki.

Viime syksynä Kivistön keskustaan muuttanut Tellervo Riipinen ei tiennyt, että taustalla vasemmalla sijaitsee Juhani Paajasen aukio. Ei sitä tiedä moni mukaan. Aukio on nyt rakennustyömaan käytössä. Armi Suojanen

Armi Suojanen

Vantaalla on noin sata muistonimiksi luokiteltavaa kadunnimeä tai muuta paikannimeä, joista nimeen liittyvä henkilö tiedetään.

Tuoreimmat henkilölle omistettu paikannimet ovat Erkki Rantalan niitty Havukoskella ja Hannu I. Miettisen aukio Tikkurilassa.

Erkki Rantala (1946–2014) oli kaupunginjohtajana 1997–2003 ja Hannu I. Miettinen (1945–2014) oli perustamassa tiedekeskus Heurekaa 1980-luvulla. Miettinen toimi myös Heurekan ensimmäisenä johtajana, joten mikä paremmin sopisikaan, että 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän tiedekeskuksen pääsisäänkäynnin edessä on Hannu I. Miettisen aukio. Nimeämispäivää vietetään myöhemmin tänä vuonna, kerrotaan Heurekasta.

Entisistä kaupunginjohtajista myös Lauri Lairalalle on nimetty aukio. Se sijaitsee Tikkurilan keskustassa.

Kaikki kaupunginjohtajat eivät kuitenkaan automaattisesti saa nimikkopaikkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan asettaman nimistöryhmän asiantuntija, aluearkkitehti Timo Kallaluoto kertoo, että Lairalalle (1926–2012) nimettiin aukio vuonna 1989 siksi, että hän vaikutti Helsingin maalaiskunnan tuloon Vantaan kaupungiksi.

Vantaa noudattaa nimeämisessä YK:n paikannimikomitean kantaa, että muistonimen voi antaa viisi vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Silloin henkilön elämäntyö on jo arvioitavissa.

Mutta miksi kaupunginjohtajana 2003–2011 toiminut Juhani Paajanen (s. 1947) sai nimeään kantavan aukion Kivistön uuteen keskustaan 2011?

– Hän vaikutti erityisesti kehäradan syntyyn, Kallaluoto perustelee.

Niin Lairalan kuin Paajasen nimikkoaukiosta päätettiin heidän jäädessään eläkkeelle.

– Vantaan ensimmäinen muistonimi on Ainontie (1972) Aino af Heurlinin mukaan.

Aino af Heurlin (o.s. Velander) emännoi Tuomelan tilaa ja hänen puolisonsa oli professori, Sdp:n poliitikko Lauri O. Heurlin Ainontie sijaitsee Hämeenkylässä.

Ainontien lisäksi Vantaalla on kovin vähän olemassa olleille naisille nimettyjä paikkoja. Tosin Rekolassa ja Päiväkummussa on useita katuja, joilla on naisen nimi.

Harvinaisuuksiin kuuluu suomen kielen opettaja, suomentaja Ester Koskelainen (1872–1943), jolle nimettiin lähiliikuntapuisto Päiväkummussa 2005.

Vantaan erikoisuuksiin kuuluu Kustaa III:n puisto, jossa kuningas söi päivällistä matkallaan Porvooseen vuonna 1775. Puisto sijaitsee Kuusijärven eteläpuolella Kuninkaanmäessä ja se nimettiin 1996.

Nimet ja paikat

Helsingin maalaiskunnassa oli 1950-luvulla paljon sukunimen mukaan nimettyjä yksityisiä teitä, lähinnä maanomistuksen perusteella.

Vuonna 1961 tehtiin periaatepäätös, että teitä ei enää nimetä sukunimien mukaan. Uusissa rakennuskaavoissa poistettiin sukunimiin perustuvat tiennimet ja siirryttiin aihepiirinimiin.

Jokiniemen katuja nimettiin 1980-luvulla kunnallispolitiikkojen mukaan ja 1990-luvulla myös yritysjohtajien, kuten Jaakonkatu (Pöyry) ja Robert Huberin tie mukaan.

Formula 1:n maailmanmestari Mika Häkkinen sai aukion 1999.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.