Suosittuja retkeilypaikkoja pitäisi välttää, mökki on maakuntarajan väärällä puolella. Miten päästä heräilevään luontoon lähellä kotia?
– Vantaa on pullollaan upeita luontokohteita, toteaa lähiluonto-opas Tuomas Lilleberg.
– Usein ehkä ajatellaan, etteivät ne ole niin hienoja kuin kansallispuistot, mutta kyllä hyvään luontokokemukseen pääsee pienemmälläkin alueella.
Yksi sellainen paikka on Simonkylän metsä ja metsän reunaan jäävät Hiirilammet, joilla majailee muun muassa sorsia ja telkkiä.
Metsikköä halkovat kevyen liikenteen väylät ja polut, mutta niiltä voi hypätä metsän puolelle kuljeskelemaan, kannustaa lähiluonto-opas Iina Eskelinen.
Lilleberg ja Eskelinen ovat kaupungin ympäristökeskuksen lähiluonto-oppaita, joiden oli määrä opastaa kevään ja -alkukesän retkiä Vantaan luontokohteisiin.
Kohderyhmänä olivat etenkin koululaiset ja päiväkotilaiset, ja isona teemana ötökät. Viime keväänä retkiä vedettiin noin 70.
Nyt retket on peruttu kuten kaikki muutkin kokoontumiset, mutta samalla ihmisten tarve lähiluonnossa liikkumiselle on suuri, kun vapaa-ajan harrastukset ovat katkolla ja pitkät retket tyssäävät viimeistään Uudenmaan rajalle.
Kaksikko on sopeuttanut omaa työtään vallitseviin olosuhteisiin. Porukan sijasta he koluavat lähiluontokohteita kahdestaan, videokameran kanssa.
– Teemme videopätkiä lähiluontokohteista ja jaamme niitä sosiaalisen median kautta. Tarkoitus on nostaa lähiluonnon arvostusta. Tavallisuuden takaa voi löytää jotain ihmeellistä, Lilleberg sanoo.
Tällä hetkellä luonnossa voi havainnoida puhkeavia silmuja, maasta puskevia kasvinalkuja, lintuja, horteesta heräileviä sisiliskoja, kyykäärmeitä sekä hyönteisiä. Muurahaiskekojen päällä on jo havaittu liikehdintää. Perhosiakin on tullut vastaan.
Simonkylän metsän ohella kaksikko neuvoo Timmermalmin luonnonsuojelualueelle Askistoon.
Alueen maisemassa vuorottelevat kallioselänne, sitä reunustavat kuusivaltaiset rinnemetsät sekä laaksonpohjan puronvarren suo- ja lehtoalueet.
Täältä löytyy niin tervaleppäkorpea, neva, puroja – ja rutkasti erilaisia kääpiä. Alueelta on löydetty yli 60 kääpälajia.
– Luuppi ja kiikarit kannattaa ottaa mukaan, Lilleberg sanoo.
Timmermalm on alue, jossa voi havaita liito-oravia.
Samoilemaan pääsee myös Ylästön Mustikkasuonkallioilla (Blåbärkärrsbergen), joka on luonnonsuojelualue.
Alueelta löytyy niin silokalliota kuin pinnanmuodoiltaan rikkonaista kalliota mataline kallioseinämineen ja terassitasanteineen kuin synkeäksi kangaskorveksi soistunutta metsää.
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kuninkaalassa tarjoaa omanlaisensa luontokokemuksen vain kivenheiton päässä Kehä III:sta.
Alueella on laajoja avokallioita, kallioseinämiä, suuria siirtolohkareita ja niiden väliin jääviä luolamaisia onkaloita. Paikka sopii erityisesti lasten kanssa retkeilyyn.
Puustoon kuuluu muun muassa yli satavuotiaita kalliomäntyjä. Alueen itäosassa on märkä korpipainanne ja tunnelmallinen purolaakso.
Täällä kannattaa poiketa myös näköalapaikalle.
