Lähihoitaja Tytti Söderlund-Syrjälä, 33, tekee osa-aikatyötä syöpäosastolla – Työ on rankkaa, mutta rahat ovat usein vähissä: "Pitää miettiä tarkkaan, mitä kaupasta ostaa"

Tuomas Massinen

Osa-aikatyöläisiä oli viime vuonna määrällisesti eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa, 79 000 eli 19 prosenttia työntekijöistä.

Yksi heistä on helsinkiläinen lähihoitaja Tytti Söderlund-Syrjälä, 33. Hän on tehnyt vapaaehtoisesti 80-prosenttista työviikkoa Meilahden sairaalan syöpäosastolla viime elokuusta.

– Työ on rankkaa. Osa-aikaisuus estää työuupumusta. Sen avulla voin myös viettää hyvin vapaa-aikaa kahden kouluikäisen lapseni ja puolisoni kanssa, Söderlund-Syrjälä perustelee.

Myös monet hänen kollegansa ovat osa-aikaisia samoista syistä.

Söderlund-Syrjälä työskentelee kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoroissa, kolmen viikon jaksoissa. Viikossa hänelle kertyy keskimäärin 31 työtuntia.

Työpäivien pituus voi vaihdella noin 7 ja 12 tunnin välillä, ja hänellä on 2–4 vapaapäivää viikossa.

Tytti Söderlund-Syrjälä tekee osa-aikatyötä osin siksi, että syöpäosastolla työskentely on rankkaa. Kuva: Johanna Erjonsalo

Söderlund-Syrjälä tienaa noin 80 prosenttia lähihoitajan peruspalkasta, 2 230 eurosta, ja käteen hänelle jää siitä noin 1 600 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa vuorolisiä 100–500 euroa kuukausittain.

Rahat ovat usein tiukassa.

– Tuntuu, että rahat ovat aina loppu. Pitää miettiä tarkkaan, mitä kaupasta ostaa. Pyrin ostamaan kierrätettyjä vaatteita, Söderlund-Syrjälä kertoo.

Aviomies työskentelee täysipäiväisesti kiinteistöpalvelualalla ja ansaitsee suunnilleen yhtä paljon. Leijonanosan parin palkoista syö kerrostalokodin vuokra, joka on 1 200 euroa kuukaudessa.

– Lomamatkoja emme tee, Söderlund-Syrjälä sanoo.

Tytti Söderlund-Syrjälän on vaikea tulla toimeen palkallaan. Kuva: Johanna Erjonsalo

Tilannetta lievittää se, ettei parilla ole velkaa.

Söderlund-Syrjälä kohentelee tarvittaessa perheen rahatilannetta tekemällä lisätunteja.

– Ja jos on oikein tiukka paikka tullut, olemme menneet vanhemmilleni syömään, hän naurahtaa.

Niin kehnoksi rahatilanne ei ole äitynyt, että Söderlund-Syrjälän olisi pitänyt hakea tukia tai harkita toista osa-aikatyötä.

– En jaksaisikaan tehdä kahta osa-aikatyötä, sillä nykyinen työni on niin kuormittava.

Söderlund-Syrjälä katsoo kuitenkin, että hänen on palattava kokopäiväiseksi lähihoitajaksi ensi syksynä, jotta perheen rahatilanne paranisi.

– Olisi mukava päästä yhdelle ulkomaanmatkalle vuosittain. Oma asuntokin olisi kiva saada.

Tytti Söderlund-Syrjälän työ on raskasta ja vastuullista. Hänestä terveysalan henkilöstön palkkoja pitäisi korottaa selvästi. Kuva: Johanna Erjonsalo

Osa-aikatyöstä on pikkuhiljaa muodostunut ensisijainen tulonlähde sadoilletuhansille suomalaisille. Noin joka kuudes työikäinen työskentelee osa-aikaisesti.

Samalla kun osa-aikatöitä tulee yhä enemmän tarjolle, ihmiset miettivät, miten niillä voi tulla toimeen. Asiantuntijoiden mukaan niillä voi olla yhä vaikea elättää itsensä, saati perheensä – ainakin, jos on vain yhdessä työtehtävässä.

– On entistä yleisempää, että tehdään samaan aikaan paria osa-aikatyötä, sillä yhdellä ei etenkään kaupungissa välttämättä tule toimeen, sanoo Sitran uuden työn asiantuntija Perttu Jämsén

Etenkin päätoimessaan osa-aikaisesti työskentelevien nuorten aikuisten on usein turvauduttava sivuhommiin.

– Yhdellä osa-aikatyöllä voi pärjätä kohtuullisesti joissain asiantuntijatehtävissä, mutta varsinkin matalapalkka-aloilla tulot jäävät pieniksi eivätkä yksin riitä toimeentuloon. Tällöin osa-aikaisen täytyy tehdä useaa työtä rinnan tai tukeutua lisäksi toimeentulotukeen ja muihin tukiin, kertoo Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen on selvitellyt yksityisten palvelualojen osa-aikaisten toimeentuloa. Hänen vuoden 2016 tutkimuksensa mukaan osa-aikaisilla oli kokoaikaisia useammin muita tulonlähteitä, kuten soviteltu työttömyyspäiväraha, opintotuki ja asumistuki.

– Osa-aikaisista yli puolet koki vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi tulla toimeen palkallaan.

EU:lle tilastotietoa tuottavan Eurostatin aineisto tukee näkemystä: sen mukaan osa-aikatyötä tekevän köyhyysriski on Suomessa moninkertainen kokoaikatyötä tekevään nähden.

Työvoimatutkimuksen mukaan päätoimessaan osa-aikaisesti työskentelevistä 11,3 prosenttia teki kahta tai useampaa työtä vuonna 2016. Kaikilla työllisillä osuus oli selvästi pienempi, kuutisen prosenttia.

–  Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden mukaan päätyön riittämätön tuntimäärä on keskeinen syy usean työn tekemiselle, Kauhanen kertoo.

Tilastokeskuksen mukaan eniten osa-aikaisia on kaupan alalla, 41 prosenttia, taiteen, tieteen ja viihteen aloilla, 41 prosenttia, sekä matkailu- ja ravitsemusalalla, 35 prosenttia.

Vihriälä huomauttaa, että osa-aikaisuus ei ole ihmiselle ongelma, jos se on vapaaehtoista ja sen tuomat tulot täydentävät muita ansioita.

– Ongelma syntyy, jos ihmisen on pakko työskennellä niin eikä hän löydä kokoaikatyötä. Tällöin ratkaisu toimeentulo-ongelmiin voi olla sosiaaliturvan ja työtulojen joustava yhdistäminen.

Työllisten 15–74-vuotiaiden osa-aikatyö on lisääntynyt tasaisesti viime vuosikymmeninä. Sen osuus on noussut vuoden 2010 14,6 prosentista nykyiseen 17,1 prosenttiin.

– Se on yleistynyt sekä työnantajien tarpeiden että työntekijöiden toiveiden takia, Vihriälä sanoo.

Yksi syy yleistymiseen on esimerkiksi kauppojen aukiolon vapautuminen. Myös kokoaikatöiden väheneminen tietyillä aloilla vaikuttaa asiaan. Toisaalta kasvava osa ihmisistä haluaa tehdä osa-aikatyötä voidakseen yhdistää jouhevammin perhe-elämän ja työn.

Vihriälä ennakoi, että osa-aikatyö lisääntyy samoista syistä lähivuosina.

Osa-aikatyöläisten taloustilannetta voi parantaa jatkossa se, jos työllisyyskehitys kohenee.

– Tällöin tarjolle tulee nykyistä enemmän sekä koko- että osa-aikaisia työmahdollisuuksia, Vihriälä sanoo.

Jämsénin mukaan osa-aikatyöhön liittyy yhä negatiivinen mielikuva poikkeuksellisuudesta.

– Yhteiskunnassa ihannoidaan yhä vakityötä ja normin mukaista 40 tunnin työviikkoa.

Jämsén arvioi, että asenteet voivat hyvinkin muuttua, kun osa-aikatyöstä tulee entistä tavallisempaa. Kun väestö ikääntyy, yhä useammat pyritään saamaan mukaan työelämään, mikä lisännee vaihtoehtoisia työtapoja.

– Työelämässä mennään todennäköisesti nykyistä enemmän kohti yksilöllisempiä sopimuksia ja ehkä myös osa-aikatöitä. Joustot työn organisoinnissa saattavat lisääntyä, Jämsén arvioi.

– Teemme vielä vähemmän osa-aikatöitä kuin muut pohjoismaalaiset, mutta uskon, että ero tasaantuu ajan myötä, Jämsén sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.