Neljällä hoivakodeissa asuvalla vanhuksella on todettu koronavirustartunta Vantaalla. Tapauksia on sekä kaupungin omassa että yksityisessä hoivakodissa.
Lisäksi kahdella hoitajalla oli sunnuntaihin mennessä todettu koronavirustartunta. He ovat tällä hetkellä karanteenissa.
Asiasta uutisoi ensimmäiseksi Helsingin Sanomat.
Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen kertoi maanantaina alkuillasta, ettei vanhuksia ole menehtynyt koronavirustartunnan vuoksi vantaalaisissa hoivakodeissa.
Vantaalla vanhus- ja vammaispalveluissa tapahtuvat tartunnat raportoidaan kaupungin tartuntatautiyksikköön, myös ostopalveluyksiköissä tapahtuvat tartunnat.
– Tartunnat käsitellään, ohjeistetaan sekä käynnistetään tartuntaketjun selvitys, Lahnalampi-Lahtinen sanoo.
Useat mediat ovat kertoneet koronan levinneen vanhusten hoivakoteihin eri puolilla Suomea. Pohjois-Savossa ja Espoossa yhteensä kuuden hoivakodissa asuneen vanhuksen kerrotaan kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen.
Suojaintenpuute on tällä hetkellä kansallinen ongelma.
Vanhustenhoidossa suojautumista tarvitsevat sairastuneita vanhuksia hoitavat hoitajat sekä terveet vanhukset, jotka voivat saada tartunnan hoitohenkilökunnalta.
Koronapositiivista vanhusta hoitava hoitaja suojautuu pitkähihaiseen suojaesiliinaan, käsineisiin, kirurgiseen suu- ja nenäsuojaimeen sekä suojalaseihin tai visiiriin. Sairastunut eristetään muista asukkaista.
Terveiden vanhusten kohdalla hoitajat käyttävät suun ja nenän peittäviä kirurgisia suojaimia ainoastaan hoitotilanteissa, kun hoitaja on lähikontaktissa vanhukseen.
Näin toimitaan sekä hoitoyksiköissä että kotihoidon käynneillä.
Lisäksi noudatetaan tavanomaisia varotoimia ja huolehditaan hyvästä käsihygieniasta.
Lahnalampi-Lahtinen toteaa, että suojainten käyttöä rajoitetaan niiden rajallisen määrän vuoksi.
– Suojaintenpuute on tällä hetkellä kansallinen ongelma. Jos tulee tilanne, että suojaimia ei riitä jokaiseen asiakaskontaktiin niin priorisoimme kirurgisten suu-nenäsuojaimien käytön hengitystieoireisten ja COVID-19 -infektoituneiden hoitoon.
Pelkästään Vantaan kotihoidon henkilöstön suojainten tarve on arviolta noin 2 100 kirurgista maskia päivässä.
Omissa palvelutaloissa kertakäyttöisiä maskeja kuluu hoitotilanteissa noin 4 300 kappaletta päivässä.
– Luvut ovat karkeita arvioita. Tarpeet vaihtelevat. Jos hoitaja puhuu paljon, suojain kostuu noin 15 minuutissa ja se pitää vaihtaa, Lahnalampi-Lahtinen huomauttaa.
Pelkästään Vantaan kotihoidon henkilöstön suojainten tarve on arviolta noin 2 100 kirurgista maskia päivässä.
Hoitajien liikkumista työpisteissään ilman suojaimia perustellaan myös hoidettavien turvallisuuden tunteella.
Valtaosa asumispalveluiden piirissä olevista ikäihmisistä on muistisairaita eivätkä he välttämättä ymmärrä, miksi hoitaja tulee paikalle kasvot peitettyinä.
Moni vanhus elää nyt ilman tuttuja kasvoja, kun ulkopuolisten vierailut on kielletty koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Henkilöstön osalta vanhus- ja vammaispalveluissa on hyvä tilanne.
Noin 1 200 henkilöstöstä on koronaan sairastumisen tai altistumisen vuoksi karanteenissa hieman yli kymmenen henkilöä.
Tilapäistä työvoimaa on saatu myös muilta toimialoilta, kun 183 henkilöä on siirretty vanhus- ja vammaispalveluihin.