Neuvontapuhelin avuksi riskiryhmien kauppa-asiointiin – Keskon pääjohtaja: "Viestimme on, ettei ketään saa jättää yksin"

toimitus

K-ryhmä ottaa tänään perjantaina käyttöön uusia keinoja, joilla helpotetaan korona-aikana yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmien kauppapalveluja. Ne tulevat jo yli 600 K-ruokakaupan riskiryhmille tarjoaman palvelun lisäksi.

Kaupparyhmä on avannut uudet neuvonta- ja puhelintilauspalvelut, jotka auttavat ikäihmisiä tekemään ruokaostoksia K-ruokakaupoissa.

Neuvontapuhelimessa seniorikansalaiset saavat apua ruokaostosten verkkokauppatilauksen omatoimiseen tekemiseen tai kaupoissa asiointiin.

Puhelintilauspalvelussa K-ryhmän asiakaspalvelijat tekevät ruokatilauksen puhelimessa asiakkaan puolesta kotiovelle toimitettavaksi. Molemmat palvelut ovat maksullisia.

Keskon pääjohtajanMikko Helanderin mukaan neuvontapalveluissa on iso miehitys. Henkilökuntaa on siirretty niihin muun muassa Kespro-tukusta, joiden toiminta on pienentynyt ravintoloiden sulkemisen takia.

Helander huomauttaa, että kaupoissa on jo käytössä yli 70-vuotiaille useita innovatiivisia ratkaisuja. Kuljetusrinkejä on muodostettu muun muassa paikallisten taksiyrittäjien ja urheiluseurojen kanssa.

Palvelujen kohderyhmä on iso. Suomessa on 875 000 yli 70-vuotiasta.

– Erityisesti ikäihmiset sekä heidän läheisensä ovat toivoneet meiltä apua ruoan verkkokauppatilausten tekemiseen. Puhelintilaus- ja neuvontapalvelut sekä kattava digitaalinen kauppaopas ovat ratkaisuja tähän tarpeeseen, Helander sanoo.

– On paljon ihmisiä, jotka asuvat yksin tai heillä ei ole lähialueella omaisia tai tuttavia, jotka pystyisivät auttamaan. Viestimme on, ettei ketään saa jättää yksin.

Helanderin mukaan Uudenmaan eristäminen lisäsi tarvetta uudenlaiselle palvelulle, kun läheiset eivät pääse auttamaan maakuntarajan yli.

Helanderin mukaan K-kauppiaat ja heidän henkilökuntansa auttavat jo nyt monin tavoin yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmäläisiä tekemään ruokaostoksia tässä poikkeusajassa.

Helanderin mukaan kaupat eivät selviä ikäihmisten kauppapalvelujen helpottamisesta ja kuljetuksista yksin, sillä ruokakauppiaat ja henkilökunta ovat erittäin kovilla poikkeusaikana.

– Haastamme kaikkia yksittäisiä ihmisiä, paikallisia yrittäjiä, urheiluseuroja ja järjestöjä mukaan yhdessä tekemiseen ja auttamaan yli 70-vuotiaita – jokainen meistä voi tässä poikkeusajassa olla kauppa-apulainen. Varmasti pystymme vähentämään tartuntoja ja säästämään ihmishenkiä, kun riskiryhmien ei tarvitse tulla itse kauppaan.

Korona on nostanut ruoan verkkokaupan hurjaan kasvuun.

– Nyt vauhti on 4–4,5-kertainen viime vuoteen verrattuna, Helander kertoo.

K-ryhmässä ruoan verkkomyynti jo kolminkertaistui kahtena edellisenä vuotena.

Kova kasvu on johtanut viime aikoina pitkiin toimitusaikoihin ja jopa verkkokaupan tukkeutumisiin. Pääjohtaja sanoo, että tilanne paranee koko ajan, kun tarjonta lisääntyy.

Nyt lähes 300 K-ruokakauppaa tarjoaa verkkokauppapalveluita. Määrä kasvaa 15 kaupalla viikossa.

– Olen varma, että sitten kun korona on jäänyt taakse, se jättää jäljen myös kaupan alalle. Olen ihan varma, että kun kriisistä on selvitty, hyvin moni uusi asiakas on tullut verkkokaupan käyttäjäksi.

Koronakriisin alussa asiakkaat hamstrasivat ruokaa valtavia määriä. Helander uskoo, että jos kriisi olisi iskenyt päälle vanhojen tietojärjestelmien aikana, hyllyt olisivat olleet tyhjinä monista tuotteista.

– Jos 2–3 vuotta sitten olisi törmätty tällaiseen tilanteeseen ja kysyntäpiikkiin, ei olisi selviydytty niin hyvin kuin nyt.

Kesko on panostanut jättisummia digitalisaatioon, robotiikkaan ja asiakastiedon hyödyntämiseen.

– Tämä on mahdollistanut eri tavalla poikkeustilanteen hoitamisen. Kun kysyntähuiput alkoivat olla valtavia, meidän tietojärjestelmämme, robotit, laskivat ja ennustivat kauppakohtaisesti eri tuotteiden tarpeita. Kaupoille voitiin ilmoittaa, että teille on tulossa näitä ja näitä tuotteita, vaikka ette ole ennättäneet edes tilaamaan.

Helanderin mielestä jatkossakin on hyvin tärkeää, että merkittävä osa elintarvikkeista tuotetaan ja valmistetaan Suomessa.

– Sellainen maa jolla ei ole riittävää maataloutta ja elintarviketeollisuutta, on vaikeassa tilanteessa.

Suomessa kotimaisen tuotannon osuus ruoan kulutuksesta on edelleen 80 prosentin tasolla, kun esimerkiksi Ruotsissa ruoan kotimaisuusaste on enää noin 50 prosenttia.

Koronapandemia on Helanderin mukaan osoittanut, että kriisitilanteet tulevat nopeasti ilman sotatilaakin. Myös esimerkiksi vaikeat sääolot voivat tuoda isoja ongelmia.

– Kriisitilanteessa ei voida lähteä siitä, että elintarvikekuljetukset tulevat isossa mittakaavassa meille Itämeren yli. Tästäkin syystä olemme jo pitkään puhuneet kotimaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden merkityksestä.

Helander korostaa, että huoltovarmuus ei ole jatkossa itsestäänselvyys.

– Maataloustuottajat ovat edelleen hyvin ahtaalla ja elintarviketeollisuuden kannattavuus ei ole riittävällä tasolla, hän nostaa esiin perusongelman.

– Meidän pitää jatkaa ponnisteluja, jotta ruoan tuottaminen on kannattavaa kaikille, jotka ovat ketjussa mukana. Ainoa keino on, että saadaan kotimaisen ruoan arvostusta nostettua. Omavaraisuus on iso etu ja asia, jota kannattaa jatkossakin vaalia.

Teksti: Jorma Rahkonen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.