Joukkoja siirretään nyt tehtävästä toiseen yli toimialarajojen – Tavoitteena välttää lomautuksia ja täyttää sote-puolen kasvavaa tarvetta

Kriisin keskellä kasvavia henkilöstötarpeita on sosiaali- ja terveystoimessa, etenkin vanhusten ja vammaisten hoivan parissa. Arkisto/Else Kyhälä

Marjo Rämö

Kaupungin henkilöstöä siirretään nyt tehtävästä toiseen yli toimialarajojen.

Siirtoja koordinoi konserni- ja henkilöstöpalveluihin perustettu resurssikeskus.

– Toimialat ilmoittivat viime torstaihin mennessä 275 henkilön halukkuudestaan siirtyä tilapäisesti toiseen tehtävään. Toimaloilta tuli pyyntöjä 332 henkilöstä. Maanantaina valtaosa on aloittanut perehdytyksen uudessa yksikössään, kertoo resurssikeskusen toimintaa koordinoiva henkilöstö- ja konsernijohtaja Kirsi-Marja Lievonen

Siirtojen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä sekä tarjota työtä, niille kaupungin työntekijöille, joiden työt ovat vähentyneet tai loppuneet kokonaan poikkeustilan rajoitusten vuoksi.

Tällaisia työntekijöitä on esimerkiksi kirjastoissa, museoissa ja liikuntapaikoilla.

Suuri joukko varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on jäämässä ilman töitä, kun päiväkodeissa on lapsia vain noin 15 prosenttia normaalitilanteesta.

Etäopetuksen vuoksi ilman töitä jääneiden koulunkäyntiavustajien määrä tarkentuu viikon aikana.

– Pyrimme ensisijaisesti tarjoamaan työtä, toteaa Lievonen.

– Jos työtä ei löydy omassa tai tilapäisessä tehtävissä, kaupunki voi joutua keskeyttämään palkanmaksun tai määräämään vuosilomalle.

Työntekijää velvoittavat siirrot mahdollistaa kunnallisen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) jo ilman poikkeusoloja.

Kasvavia henkilöstötarpeita on sosiaali- ja terveystoimessa, etenkin vanhusten ja vammaisten hoivan parissa, jossa varhaiskasvatuksen lähihoitajien tarjoama lisäresurssi nähdään merkittävänä apuna.

Resurssien kasvattamisella varaudutaan myös henkilöstön sairastumiseen. Ohjeen mukaan, kotiin pitää nyt jäädä pienestäkin oireesta.

Siirrot ovat herättäneet kysymyksiä pääasiassa varhaiskasvatuksessa työskentelevien lähihoitajien keskuudessa, joita on noin 900.

Lievonen huomauttaa, että henkilöstön siirtoja ei tehdä vain vapaaehtoisuuteen perustuen.

Työntekijää velvoittavat siirrot mahdollistaa kunnallisen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) jo ilman poikkeusoloja.

Sopimuksen mukaan työntekijä on velvollinen tekemään tilapäisesti muitakin tehtäviä, jos niitä voidaan työntekijän koulutus ja työkokemus huomioiden pitää hänelle sopivina.

Tämänkaltainen tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan. Sopia voidaan pidemmästäkin ajasta.

On ollut pelonsekaisia yhteydenottoja.

Myös valmiuslain sisältämä työvelvoite mahdollistaa henkilökunnan siirtämisen tehtävästä toiseen tarvittessa. Asetus juuttui kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Hallituksen tahtotila on, että myös työvelvoite saadaan käyttöön.

Jos näin käy, voitaisiin sitä soveltaa jatkossa myös Vantaan henkilöstön kohdalla.

Hoitohenkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten mukaan siirrot ovat herättäneet kysymyksiä pääasiassa varhaiskasvatuksessa työskentelevien lähihoitajien keskuudessa, joita on noin 900.

– On ollut pelonsekaisia yhteydenottoja siitä, velvoitetaanko varhaiskasvatuksen lähihoitajat siirtymään nyt terveyden- tai vanhustenhuollon tehtäviin, kertoo Superin pääluottamusmies Mitri Siltalahti.

Sekä Siltalahti että Tehyn Kirsi Mäkilaine toteavat, että yhtä lailla on ollut vapaaehtoista halua siirtyä muihin tehtäviin kriisin ajaksi.

– Siirtyminen nähdään mahdollisuutena osallistua ja auttaa, Mäkilaine sanoo.

Siirtyminen nähdään mahdollisuutena osallistua ja auttaa.

Siltalahti ja Mäkilaineovat muistuttaneet omiaan siitä, että työnantajalla on vahvat oikeudet siirtää työntekijä tilapäisesti toisiin tehtäviin ilman valmiuslakiakin.

Siltalahti sanoo ymmärtävänä myös huolen.

– Lähihoitajan koulutukseen kuuluu neljän viikon työharjoittelu niin vanhusten kuin lastenkin parissa. Useimmat kuitenkin suuntautuvat opintojen jälkeen selkeästi jommalle kummalle alalle.

Huolta ovat aiheuttaneet myös työntekijöiden omat perussairaudet, jotka nostavat riskiä saada vakavia oireita koronasta.

Kirsi-Marja Lievonen toteaa, että lähihoitajataustan omaavia henkilöitä siirretään pääasiassa perushoivaa ja -hoitoa vaativiin tehtäviin ja he saavat perehdytyksen tehtäväänsä.

Mikäli työntekijä kuuluu THL:n määrittämään riskiryhmään, tulisi hänen ensisijaisesti keskustella tehtävistään oman esimiehensä kanssa ja toissijaisesti työterveyden kanssa.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijän turvallisuudesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.