Harvinainen sammal mutkistaa rakentamista Puu-Kivistössä – aloituskortteleista tehtiin valitus

Armi Suojanen

Kivistön keskusta-alueella kasvava Suomen runsain tunnettu lahokaviosammalesiintymä tuottaa päänvaivaa Vantaan kaavoittajille. Timanttikujan metsäalueelle pitäisi rakentaa Puu-Kivistön kaksi aloituskorttelia, mutta siellä kasvaa uhanalaiseksi lajiksi luokiteltua sammalta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja sen Vantaan yhdistys ovat jättäneet Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen Puu-Kivistön asemakaavasta ja kaavamuutoksesta.

Valitusta perustellaan muun muassa sillä, että kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavat ilman riittäviä vaikutusten arviointeja ja keskeistä luontoselvitysaineistoa.

Liiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo, että päivitettyä tietoa yritettiin toimittaa Vantaalle ”viimeiseen asti”, mutta se ei päätynyt päättäjille asti.

Luonnonsuojeluliiton mielestä kaavoissa ei toteudu lahokaviosammaleen luonnonsuojelulain mukainen erityinen suojelutarve ja siten kaupunginvaltuuston päätös kaavoista on lainvastainen.

Veistola toteaa, että valituksessa on kyse hätäjarru-tilanteesta.

– Muutakaan ei voitu.

Arvokas luontoalue uhkaa tuhoutua.

– Puu-Kivistön alue on Suomen paras ja vahvin lahokaviosammaleen esiintymisrypäs. Se pitäisi turvata, Veistola kiteyttää.

Kivistön aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala ymmärtää hyvin Luonnonsuojeluliiton huolen, mutta kiistää sen, ettei Vantaalla olisi tehty luontoselvityksiä.

– Asemakaavaprosessit ovat pitkiä ja selvitykset eivät välttämättä ole ajantasaisia, koska emme voi päivittää selvityksiä esimerkiksi joka vuosi.

Lahokaviosammal löydettiin Kivistöstä vasta 2017.

Nyt Kivistön keskustassa ovat vastakkain luonnonsuojeluarvot ja alueen kokonaiskehitys.

– Keskeinen haaste Kivistössä on se, että rakennamme luonnontilaiseen metsään, ei talousmetsään, Kujala sanoo.

Lahokaviosammal on vaikea havaita. Kuva: Hermann Schachner/Wikipedia Hermann Schachner/Wikipedia

Kaupungin pääintressi on edistää kestävää kaupunkirakennetta. Tiivis rakentaminen tukee tavoitetta hiilineutraalista ja resurssiviisaasta Vantaasta. Lisäksi kaupunkien välinen MAL-sopimus edellyttää Vantaan vastuuta asuntorakentamisessa.

– Kivistön keskustassa tavoitteena on rakentaa asuntoja noin 45 000 ihmiselle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Jos Kivistön keskustaa säästetään luonnolle, joudutaan asumista levittämään huomattavasti laajemmille alueille ja silloin tehdään autokaupunkia.

Yli 40 000 asukasta tarkoittaa, että Kivistön keskusta laajenee Lapinkylään ja kehäradan Lapinkylän asema rakennetaan käyttöön. Suunnittelukilpailu asemakortteleista alkanee vielä tänä vuonna.

Vantaa on yrittänyt säästää Puu-Kivistön aloituskortteleiden lahokaviosammalta hakemalla ely-keskukselta lupaa kasvupaikkojen siirtämiseksi Lippupuistoon. Lupa on saatu, mutta siirto ei olekaan niin yksinkertaista.

– Vantaan koko kaupungin kattavan lahokaviosammalen suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä opittiin, että yksittäisten kasvupaikkojen siirto ei ehkä kuitenkaan sovellu lajille, Kujala kertoo.

Hän huomauttaa, että yleiskaavan 2020 uusilla viher- ja luonnonsuojelualueilla lahokaviosammalta suojellaan yhtä paljon kuin kaikki suunniteltu rakentaminen Vantaalla tuhoasi. Siten kokonaispinta-ala lajin suojelemiseksi säilyisi samana.

Kujalan mielestä on kuitenkin hyvä asia, että Puu-Kivistön aloituskortteleiden rakentamismahdollisuus ratkaistaan oikeusteitse.

– Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Hän ei halua arvioida, mikä on ratkaisu.

Luonnonsuojeluliiton Veistola sanoo, että hallinto-oikeudelta haetaan ”pelisääntöjen kirkastusta”.

Helmikuussa lahokaviosammallöytö ja asukkaiden vastustus pysäyttivät veneiden talvisäilytyspaikan rakentamisen Helsingin Uutelaan.

Lahokaviosammal

Lahokaviosammal on pienikokoinen lehtisammal, joka kasvaa kuusivaltaisissa metsissä kostealla lahopuulla.

Kasvaa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä ja on harvinainen lähes koko levinneisyysalueellaan.

Suomessa sitä esiintyy maan eteläosissa, arvioitu erittäin uhanalaiseksi.

Lahokaviosammal on erityisesti suojeltava laji ja sen säilymiselle

tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Se on suojeltu myös EU:n luontodirektiivillä.

Vantaalta varhaisin tieto lahokaviosammalesta on vuodelta 2011.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut