Vantaan sivistystoimi tekee muuttoa Konttoriin – Silkin kulttuurihistoriallisesti arvokas kortteli on nyt myös yksi kaupungin hallinnollisista navoista

– Onhan tämä nyt aivan toista kuin entisessä, tuumii sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth uuden toimipaikan kahvittelutilassa, letkeän oloisessa Cofficessa. Leena Koivisto

Leena Koivisto

Vantaan sivistystoimessa on meneillään tavallista kiireisempi ja historiallisempi viikko. Sen päätyttyä suurin osa toimialan hallinnon henkilöstöstä, eli noin 200 henkilöä, työskentelee osoitteessa Silkkitehtaantie 5.

Opetuksen ja vapaa-ajan palveluita, kuten liikuntaa ja kulttuuria, luotsaavan joukon muutto Silkin kortteliin on ensimmäinen askel kaupungin hallinnon toimipistepalapelin purkamisessa Tikkurilassa. Loppuvaiheessa palasia jää tusinan sijasta vain kolme, kunhan Kielotie 13:een saadaan rakennetuksi uusi toimistotalo. Silloin hallinnon napoina ovat kaupungintalo, Kielotie ja Silkki.

Kaupunki on ensimmäinen vuokralainen Silkkiin remontoidussa nelikerroksisessa erillisrakennuksessa, Konttorissa, josta sillä on koko kolmas kerros sekä puolet toisesta, kaikkiaan vähän yli 2 000 neliötä.

Naapurikseen kaupunki saa maaliskuussa vanhan silkkitehtaan kiinteistön omistavan ja siellä peruskorjaushanketta toteuttavan kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy:n, joka muuttaa kakkoskerrokseen viereisessä Kelan talossa sijaitsevista väliaikaisista tiloistaan.

Helmikuussa ensimmäiseen kerrokseen tulee lifestyle-yrityksenä profiloitunut kiinteistövälityritys Bo LKV, ja muitakin sopimuksia on allekirjoitettu, mutta Renorin toimitusjohtaja Marko Liimatainen ei vielä halua niitä paljastaa.

– Tilaa talossa on vielä muutamalle toimijalle. Osaan tiloista tehdään lattiamateriaalien asennukset ja pintatöiden viimeistelyt vasta, kun asiakkaiden mahdolliset toiveet on kuultu, Liimatainen kertoo.

Rinnan kaupungin muuton kanssa otetaan käyttöön myös osa Silkkitehtaantien päähän rakentuvasta pysäköintilaitoksesta, johon on tulossa 175 autopaikkaa.

– Aluksi käyttöön tulee valmiina oleva ulkokansi, kellariosan vuoro on vasta myöhemmin.

Vantaan sivistystoimen hallinnon henkilöstön toimitilan vaihtuessa ei muutu vain paikka, vaan myös toimintatavat. Uusissa tiloissa kaikki työntekijät käyttävät kaikkia työpisteitä sen mukaan, mikä on kulloisenkin työn kannalta tarkoituksenmukaisinta. Omia nimettyjä paikkoja ei ole.

– Työntekijöiltä on kysytty mielipiteitä tilojen suunnittelussa ja uutta toimintatapaa on treenattu jo pitkään etukäteen, jotta muutokseen olisi helpompi sopeutua. Uskon, että kaikki onnistuu hyvin, sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth sanoo.

Tilakeskuksen hankesuunnittelupäällikkö Ifa Kytösaho kurkistaa niin sanotusta hiljaisesta tilasta, jossa on mahdollista työskennellä yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa.

Työntekijät on jaettu itse nimeämiinsä kolmeen eri ryhmään sen mukaan, miten liikkuvaista heidän työnsä on. Monnit liikkuvat vähiten, sillit paljon ja lohet, kuten apulaiskaupunginjohtaja, ovat kaikkein liikkuvaisimpia, eli niitä, jotka ovat pitkiä aikoja myös poissa toimipaikalta.

Lehto-Häggroth sihteereineen on ainoa kaksikko, jolle on osoitettu oma työpiste.

– Mutta kyllä sinnekin mennä saa, kun olen poissa, päälohi nauraa.

Vaaleiden tilojen väriläiskinä saavat työpisteissä toimia matalat sermit. Asennuspuuhissa häärivät kalusteyritys Modeon työntekijät.

Tilat ovat muunneltavia ja niiden tarkoitus on kaupungin arvojen mukaisesti edistää yhteisöllisyyttä. Työskentely on mahdollista erikokoisille ryhmäkokoonpanoille alkaen kahden henkilön kimpasta. Yksin tai yhdessä työskentelyyn on varattu myös äänieristettyjä tiloja. Neuvotteluhuoneet ja osa työpisteistä ovat lasiseinien takana, osa avoimempaa tilaa, jota rajaavat kulkukäytävältä vain matalahkot säilytyskaapit.

Siellä täällä on avoimia välitiloja, joissa kahden leveän, korkeaselkäisen istuimen ja pöydän yhdistelmä houkuttaa kahden tai muutaman hengen juohevaan jutusteluun.

Kaikki tilat on nimetty silkkitehtaan historiasta ja ympäristöstä, muun muassa Keravanjoesta juontuen. On Kutomoa, Värjäämöä, Sukkulaa, Verkaa ja Sarkaa, Koskea ja Suvantoa. Verhoilluissa kalusteissa rakennuksen historia näkyy kankaiden monissa, erilaisissa kudontatyypeissä.

Hillittyyn väriskaalaan kuuluu paljon valkoista ja murrettuja, maanläheisiä sävyä. Väritäplinä toimivat matalat sermit. Lasiseiniä peittävät osittain maa-, metsä- ja jokiteemaiset taideteippaukset.

Sisustuksessa linjana on ekologisuus, jota tukee muun muassa se, että kaikki ei ole uuden uutta.

–  Kolmasosa kaikista kalusteista on käytettyjä, esimerkiksi kaikki säilyttimet, Tilakeskuksen hankesuunnittelupäällikkö Ifa Kytösaho kertoo.

Kolmannessa kerroksessa on kahvitteluun ja ateriointiin tarkoitettu iso, keittiöpäädyllä varustettu tila, jolle uudelleenverhoillut, kahta eri kokoa olevat tuolit luovat leppoisankirjavan ilmeen ja pitkä seinällinen ikkunoita avaraa valoisuutta. Lisämaustetta palettiin antavat seinänvieruspenkkien värikkäät tyynyt.

Coffice on kolmoskerroksen rento kruunu.

Aiheeseen liittyvää

  1. Tikkurilan Silkin kulmaan halutaan ruokakauppa – "Asiasta on jo keskusteltu kaupan alan toimijan kanssa" 8.9.2018 8:07

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut