VESTRA Vesiosuuskunta on pyytänyt kaupungilta 150 000 euroa, jotta voi rakentaa järjestelmän.
Vestrassa asuva Suvi Runsten tiskaa paistinpannuaan vessan lavuaarissa, koska keittiön vedet valuvat omakotitalon pihamaalla olevaan umpisäiliöön. Umpisäiliö täyttyy nopeasti ja tyhjennys tuo vuosittain satojen eurojen laskun. Useamman kerran vessa on pitänyt jättää vetämättä, kun vieraita on ollut enemmän.
Runsten sanoo monella vestralaisella vesiasiat olevan vielä huonommin.
– Juomavedessä on rautaa, mangaania, bakteereja ja jopa radonia. Wc-vedetkin pääsevät joiltakin suoraan luontoon, vaikka täällä on luonnonsuojelualueitakin. Joillakin puolestaan vettä ei tule juuri lainkaan, vaan kaivo on kuiva.
Runsten on asunut Vestrassa 14 vuoden ajan. Hän tietää, että kunnallistekniikkaa alueelle on toivottu vielä pidempään.
Asukkaat perustivat vesiosuuskunnan, koska kunnallistekniikan saaminen lähivuosina näyttää mahdottomalta. Tavoitteena on saada alueelle vesihuolto ja valokuitu. Jo lähes 100 taloa on liittymässä vesihuoltoon ja vajaa 50 valokuituun. Alueella on kaikkiaan noin 180 kiinteistöä.
Kaupungin arvioiden mukaan vesihuollon vetäminen Vestraan maksaisi yli 7 miljoonaa euroa.
Vesiosuuskunnan suunnitelmissa on teettää vesihuolto yksityisillä urakoitsijoilla. Sen hinta-arvio on osuuskunnan mukaan tällä hetkellä kaupungin arviota pienempi, 1,5 miljoonaa euroa.
Runstenin mukaan jokainen vesihuoltoon liittyvä kotitalous on sitoutunut maksamaan liittymisestä 14 000 euroa. Tästä muodostuva summa ei kuitenkaan kata 1,5 miljoonaan euron kuluja. Siksi vesiosuuskunta on hakenut kaupungilta 150 000 euron tukea.
Asia oli menossa teknisen lautakunnan käsittelyyn joulukuussa, josta se vedettiin pois kaupungin johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmä päätyi lainan myöntämiseen.
Valokuituverkko on Runstenin mukaan järkevä vetää samalla kun vesihuoltoa varten tehdään kaivuutöitä. ELY-keskus on luvannut vesiosuuskunnalle tukea valokuituverkon rakentamiseen 100 000 euroa sillä ehdolla, että kaupunki osallistuu 10–20 prosentilla.
– Nyt kaupunki uhkaa vetää myös tämän pienen tuen pois. Ilmeisesti kaupunki ja HSY haluavat mieluummin käyttää 7 miljoonaa kuin auttaa meitä pienillä summilla. Aivan järjetöntä, hän sanoo.
Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin kertoo, että kaupunki harkitsee ensisijaisesti lainan myöntämistä. Lainan takaisinmaksu aika on 5–10 vuotta.
– Kaikkia kuntalaisia pitää kohdella tasapuolisesti, Westlin perustelee miksi kaupunki ei suoraan ole myöntänyt tukea.
Westlinin mukaan vesiosuuskunnan vesihuoltoon toivomaa tukea käsitellään kaupunginhallituksessa 28. tammikuuta.
– Kaupunginhallitus päättää onko se laina vai tuki, Westlin sanoo.
Valokuituun haettua tukea käsitellään niin ikään 22. tammikuuta teknisessä lautakunnassa. Westlinin mukaan kokouksessa käsitellään yksityisten tiekuntien avustuksia kuluvalle vuodelle. Avustusta voidaan Westlinin mukaan myöntää myös tietoliikennekohteisiin.