Jo puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttavista on vieraskielisiä

MUUTTOLIIKE Uusille kerrostaloalueille muuttaa keskimääräistä paljon vähemmän vieraskielisiä ja ulkomailta tulevia.

Enemmistö Vantaan keskuksiin muuttavista asuu jo Vantaalla. Armi Suojanen

Armi Suojanen

Vantaan lähiöiden tulomuuttajista lähes puolet on vieraskielisiä. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä lähiömuuttajista on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, sillä vuonna 2008 heitä oli 22,8 prosenttia ja 2017 46,8 prosenttia.

Tieto selviää Vantaan kaupungin tilastopalveluyksikön tekemästä katsauksesta, jossa selvitettiin Vantaan muuttoliikettä kerrostaloalueilla 2008–17.

Tilaston mukaan uusille kerrostaloalueille on muuttanut selvästi keskimääräistä vähemmän vieraskielisiä ja ulkomailta tulevia. Sen sijaan monissa lähiössä tilanne on miltei päinvastoin. Selityksenä pidetään muun muassa lähiöiden asuntokannan monipuolisuutta, kuten isompia asuntoja, sillä usein vieraskielisillä muuttajilla on lapsia.

Myös asumisen hinnalla on vaikutusta.

– Asuntojen ja vuokrien hintaero lähiöiden ja uusien kerrostaloalueiden välillä on varsin suuri, sanoo Vantaan tutkimuspäällikkö Henrik Lönnqvist

Lähiöihin muuttavien ulkomaalaistausta ei ole mikään yllättävä asia. Jo useamman vuoden koko Vantaan väestönkasvusta vieraskielisten osuus on ollut suuri, 70–80 prosenttia. Esimerkiksi ennätysvuonna 2016 Vantaa sai muuttovoittoa yhteensä 3 616 henkilöä, joista 2 804 oli vieraskielisiä.

Lönnqvist toteaa, että vieraskielisyydestä huolimatta kaikki lähiöihin tulijat eivät muuta ulkomailta vaan heitä muuttaa myös muualta Vantaalta tai Suomen muista kunnista. Koko Vantaan muuttoliikkeestä valtaosa on asuinpaikan vaihtoa kaupungin sisällä tai muualta Suomesta Vantaalle.

Katsauksessa selvitettiin muuttoja alueittain ja lähiöistä erityisesti Hakunilassa ja Havukoskella, joissa väkimäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niistä saadut tilastotiedot ovat Lönnqvistin mukaan yleispäteviä kaikissa Vantaan vanhoissa, 1960–70-luvuilla rakennetuissa lähiöissä.

Asukasmäärän laskua selittää se, että niiden väestö vanhenee, aikuistuneet lapset muuttavat pois ja puoliso kuolee. Vanhojen lähiöiden asukasmäärän laskua onkin ryhdytty jarruttamaan muun muassa täydennysrakentamisella.

– Se tuo alueille lisää väestöä ja elinvoimaa, Lönnqvist sanoo.

Yli 100 kieltä

Vantaalaisista lähes 80 prosenttia on suomenkielisiä, 2,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä noin 18 prosenttia.

Eniten vieraskielisiä on 30–44-vuotiaissa ja 0–6-vuotiaissa. Näissä ikäryhmissä joka neljäs on vieraskielinen.

Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asuu Länsimäessä, Veromiehessä ja Havukoskella (vajaat 40 prosenttia) ja vähiten Sotungissa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä sekä Linnaisissa (2−3 prosenttia).

Suomen, ruotsin ja saamen lisäksi Vantaalla puhutaan 119 kieltä.

Vieraskielisten suurimmat ryhmät vuoden 2018 alussa: 1. vironkieliset 8 010 asukasta 2. venäjänkieliset 7 650 3. arabiankieliset 2 600.

Vuonna 2017 Suomen kansalaisuus myönnettiin Vantaalla 1 169 ulkomaalaiselle. Eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille, somalialaisille ja virolaisille.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut