Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talouskasvu hiipuu ensi vuonna 1,5 prosenttiin ja tulevina vuosina kasvu vaimenee reiluun prosenttiin.
VM:n mukaan Suomessa tarvitaan työllisyyden paranemista, jotta julkinen talous selviäisi menopaineista.
– Talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu on palautumassa lähemmäs normaalia vauhtia. Kestääkseen kasvavat menopaineet julkisen talouden rahoitus kaipaisi lisää työllisyyttä ja kasvua. Talouden voimavarat pitää saada tehokkaampaan käyttöön, kommentoi osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander VM:stä.
VM julkaisi taloudellisen katsauksensa maanantaina. Ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2019.
Vuonna 2020 kasvu on 1,3 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,1 prosenttia.
– Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää alle prosenttiin, mikä on potentiaalisen tuotannon kasvua hitaampaa, VM kuvailee.
VM:n ennuste on merkittävä ensi kevään eduskuntavaalien kannalta, sillä puolueet joutuvat huomioimaan sen omissa vaalilupauksissaan.
Positiivista on, että hyvä suhdannetilanne ja hallitusten tekemät menoja hillinneet toimet ovat vahvistaneet julkista taloutta niin, että se on liki tasapainossa. Samalla julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee lähivuosina.
Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät, VM ennustaa.
Työmarkkinoiden näkymiä kuvataan kohtuullisiksi. Reaalipalkat ovat maltillisessa kasvussa, ja maltilliset palkankorotukset ylläpitävät työvoiman kysyntää.
Suomesta löytyy myös edelleen työvoimaa, sillä työttömien ja piilotyöttömien määrä on melko korkea. Myös hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävien toimien arvioidaan auttavan siinä, ettei työvoiman puute rajoita kasvua.
Työllisyysaste nousee ennusteen mukaan 73,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2021.
Negatiivista on maailmankaupan hidastuminen, joka VM:n mukaan hidastaa myös Suomen viennin kasvua. Myös kuumana käynyt rakennusbuumi kotimaassa vaimenee.
– Investointien kasvua hidastaa myös asuntoinvestointien väheneminen, kun niiden taso palautuu lähemmäs normaalia. Suuret investointihankkeet kuitenkin korvaavat maailmantalouden heikentyvien näkymien alentamia investointeja ennustejakson loppua kohden. Ulkopuolisina riskeinä VM mainitsee kauppakonfliktien kärjistymisen. Euroopassa riskeinä ovat Italian talouspolitiikan suunta sekä Brexitiin liittyvä epävarmuus. Myös geopoliittiset jännitteet ovat yhä korkealla ja voivat nostaa esimerkiksi öljyn hintaa odotettua enemmän.
– Kaupan esteet ja niiden lisääntyminen hidastaisi myös Suomen viennin kasvua. Kiina ja Yhdysvallat ovat globaalien arvoketjujen kautta Suomelle tärkeämpiä kauppakumppaneita kuin mihin pelkät ulkomaankauppatilastot viittaavat. Kaupan esteiden jatkuminen voi heikentää Suomen vientiä enemmän kuin vientikysynnän muutosten kautta nähdään, VM varoittaa.