HISTORIA Rakennusinsinööri Erkki Nieminen oli todistamassa "alkupamausta" 50 vuotta sitten.
Martinlaakson lähiön rakentaminen alkoi 50 vuotta sitten, kun asuntohallituksen pääjohtaja Olavi Lindblom, Helsingin maalaiskunnan kunnanjohtaja Lauri Lairala ja SKOP-pankin pääjohtaja Onni Särökari painoivat 4. joulukuuta 1968 räjähdyspanosten laukaisimia.
Tuolloin 32-vuotias rakennusinsinööri Erkki Nieminen oli mukana parinkymmenen muun osallistujan kanssa todistamassa alkupamausta.
– Pikkuisen teennäisyyttä siinä oli, mutta kyllä siinä rapa roiskui. Ei se mikään iso tapahtuma ollut, yllättävän pieneltä näytti minun silmissäni, kun olin kaikenlaista räjäytystä nähnyt. Siitä se kuitenkin alkoi, Nieminen, 82, muistelee puoli vuosisataa myöhemmin.
Tilaisuus oli varsin vaatimaton, mutta edessä oleva urakka ei.
– Kyllä se tuntui suureelliselta, vaikka olin ollut jo rakentamassa Kontulaa ja Pihjalanmäkeä, Nieminen kuvailee.
Silloin oli hirveä hinku saada edullisia asuntoja nopeasti.”
Martinlaakso nousi Helsingin silloiseen maalaiskuntaan. Nykyisen Martinlaakson kohdalla oli ennen lähinnä maatilojen takametsää. Alue kuului vanhaan Martinkylään (Mårtensby), josta lähiön nimi juontaa juurensa.
Rakennusyhtiöiden ryhmittymä Salpa Oy osti maat vuonna 1965. Nieminen vieraili alueella ensimmäistä kertaa kaksi vuotta myöhemmin.
– Mettäähän se oli. Saappaat jalassa täällä risukossa rämmittiin. Kivimäentien jatketta tänne aluksi tultiin. Kuljettiin entistä lehmipolkua. Sitä sitten paranneltiin työmaatieksi kestämään raskaita ajoneuvoja.
Saappaat jalassa täällä risukossa rämmittiin."
Martinlaakso syntyi monien muiden lähiöiden lailla aluerakentamissopimuksella, jonka Helsingin maalaiskunta ja rakennusliikkeet allekirjoittivat syksyllä 1967. Pankit tarjosivat asunnon ostajille rahoitusta.
Rakentamisessa ei vitkasteltu. Metsiä puskettiin nurin ja betonielementtejä kasattiin asunnoiksi ennätysvauhtia. Ensimmäiset asukkaat muuttivat kerrostaloon Laajaniityntielle syyskuussa 1969.
Nieminen toimi Martinlaaksossa rakentajien yhdysmiehenä ja rakennutti sisäistä kunnallistekniikkaa.
– Kesät talvet painettiin menemään. Vauhdikas työntouhu oli kaikilla päällä. Asukkaat, rakentajat ja yrittäjät puhalsivat yhteen hiileen. Silloin oli hirveä hinku saada edullisia asuntoja nopeasti, Vantaalla oli kova kasvupaine, hän muistelee.
Yhden kerrostalon pystyttämiseen meni aikaa vajaa vuosi, rakennusyhtiöt tekivät useampaa korttelia samaan aikaan.
Vuosi vuodelta metsää oli vähemmän ja kerrostaloja enemmän. Elementtitalot sijoitettiin pääosin suoraviivaisesti ja ne näyttivät kaikki samalta: ne olivat tasakattoisia ja suorakulmaisia. Kerrosten määrä vaihteli kolmesta seitsemään. Lähiön asukkaiden määrä kasvoi huimaa vauhtia. Vuonna 1975 asukkaita oli jo yli 13 000.
Nieminen asettui itsekin perheineen asumaan Martinlaaksoon, ensin Martinlaaksontien varteen rivitaloon, myöhemmin lähelle Hämeenlinnanväylää.
– Ei tarvinnut rakennusyhtiön edustajana luimistella kun tiesi, että jää tänne asumaan ja tekee tavallaan työtä itselleen. Olen edelleen ylpeä Martinlaaksosta.
Erkki Niemisen perintö näkyy Martinlaaksossa muuallakin kuin kaduissa ja vesijohdoissa. Yksi lähiön ensimmäisistä yhtiöistä, Erkin-Salpa, kantaa hänen nimeään.
– Joku keksi, että annetaan näille rakentajien nimiä. Se oli vekkuli ajatus, kertoo Nieminen, jonka perheen muitakin jäseniä on ikuistettu taloyhtiöiden nimiin.
Niemisen pääurakka, sisäinen kunnallistekniikka, oli valmiina vuoden 1973 lopulla. Sen jälkeen hän rakennutti vielä pari kerrostaloa ja toimi myös Martinlaakson yhteiskoulun rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Koulurakennus valmistui vuonna 1974. Seuraavana vuonna lähiö, Niemisen elämäntyö ja elinpiiri, oli pääpiirteissään valmis.
Jukka Ahonen
Kirjoittaja kokoaa Martinlaakson tarinoita ensi vuonna julkaistavaan kirjaan.