Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hakunilan kansainvälinen yhdistys rakentaa siltoja kulttuurien välille – "Emme halua sellaista kuin Ruotsissa ja Ranskassa"

MERKKIVUOSI Yhdistys nousi tärkeään rooliin, kun Hakunilassa leimahtivat rasistiset tappelut vuosituhannen vaihteessa.

Minä puhun, sinä puhut, hän puhuu... Länsimäen toimintakeskuksessa opiskellaan suomen kieltä maanantaiaamuna. Opiskelijat ovat muun muassa Somaliasta, Italiasta ja Venäjältä. Opetuksen järjestää Hakunilan kansainvälinen yhdistys.

Kielen opetuksen lisäksi yhdistys tarjoaa paljon muutakin, kuten neuvontaa arjen asioinnissa, kerhoja aikuisille, nuorille ja lapsille sekä taideohjelmaa ja kulttuuritapahtumia. Yhdistykseen otetaan myös yhteyttä, jos vaikkapa koulussa tulee hankauksia eri kulttuureista tulevien oppilaiden kesken, kertoo toiminnanjohtaja, sosiologi Hamdon Burhan Hän on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana miltei koko sen olemassaolon ajan.

Hakunilan kansainvälinen yhdistys sai alkunsa 1998 Hakunilan kirjastossa, jossa kirjastonhoitaja Eila Järvinen alkoi järjestää lapsille iltapäiväkerhoja. Ensimmäisiä kerhonohjaajia oli albanian kielen opettaja Sadije Osmani

Yhdistyksen, jonka perustajajäseniin Järvinen kuuluu, tavoite on edistää monikulttuurista toimintaa ja lisätä vieraiden kulttuurien tuntemusta.

Pian yhdistyksen rooli nousi entistä tärkeämmäksi, kun Hakunilassa sattui rasistisia yhteydenottoja. Yhdistys ryhtyi ennaltaehkäisevään työhön rasismia vastaan ja sai kolmen vuoden projektiin rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä. Lisäksi toiminta laajeni ulkomaalaisten neuvontatoimistoksi, joka edelleen auttaa esimerkiksi sosiaalisissa kysymyksissä sekä laki- ja opiskeluasioissa. Neuvonta on maksutonta.

– Kun projekti päättyi, ymmärsimme, että emme voi vain lähteä, Burhan sanoo.

Yhdistys oli tullut jäädäkseen ja sen merkitys niin maahanmuuttajien kuin kantasuomalaisten kulttuurisen ymmärryksen lisääjänä Vantaalla ja koko pääkaupunkiseudulla on vain kasvanut vuosi vuodelta.

– Emme halua sellaista kuin Ruotsissa ja Ranskassa, Hamdon viittaa joidenkin lähiöiden väkivaltaisuuksiin.

– Meillä ei ole Suomessa ghettoja.

Juuri nyt yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita on saada varsinkin vanhemmat ihmiset oppimaan verkkoasiointi. Yhdistys tarjoaa e-asiointineuvontaa useilla kielillä muun muassa yhdistyksen toimintakeskuksissa Hakunilassa ja Länsimäessä sekä Dixin Vantaa-infossa Tikkurilassa.

Hamdon korostaa, että Hakunilan kansainvälinen yhdistys ei ole maahanmuuttajien keskinäinen "kerho", vaan kaikille avoin sosiaalinen ja kulttuurillinen yhdistys. Hän tietää kokemuksesta, että parhaiten ennakkoluulot ja vihantunteet karisevat, kun tullaan tutuiksi ja asiat selvitetään puhumalla.