Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Uusi malli tulee myös Vantaalle: Kunnan tarjoamia palveluja rahoitetaan sijoittajien varoilla

ILMIÖ Ennaltaehkäisyyn ei löydy kunnissa rahaa. Apuun tulevat sijoittajat.

Kun kuntien kassanpohja pilkottaa, apuun tulee yksityinen raha. Sijoittajilta kerätyin varoin halutaan jatkossa pyrkiä ehkäisemään ongelmia, tehdä siis sitä, mihin kuntien rahat harvoin riittävät.

Kunnan riskin sanotaan olevan olematon."

Vantaan Sanomat uutisoi tänä syksynä Vantaalle ajetusta hankkeesta, jossa sijoittajien rahalla pyritään ehkäisemään perheiden päätyminen lastensuojelun asiakkaiksi. Kyseessä on Lapset-SIB -hanke, jossa rahastovaroja ohjataan lapsiperheille suunnattuihin tukipalveluihin. Rahastoon kerätään varat sijoittajilta, jotka haluavat tuoton lisäksi osallistua yhteiskunnallisen hyvän tekemiseen.

Lapset-SIB on todennäköisesti vasta alkua julkisen sektorin uudenlaisille rahoitusratkaisuille. Vastaavia hankkeita on Suomessa käynnissä tai suunnitteilla muun muuassa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, vaikeasti työllistettävien työllistämiseen ja kroonisten sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn.

Sijoittajat ovat hankkeissa usein instituutioita, mutta myös yksityishenkilöitä."

Hankkeiden asiantuntija on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sitra tarjoaa kunnille apua ja tietoa. Tarkoituksena on, että hankkeen aikana kehitetyt ehkäisevät tai korjaavat palvelut jäisivät elämään, tulisivat osaksi kunnan palveluverkkoa. Kyse on siis myös uusien tukimuotojen testaamisesta

Jos laitetaan mutkat suoriksi, hankkeissa ovat mukana kunta, erilaisia tukipalveluja tarjoavat tahot ja hanketta hallinnoiva järjestö tai muu toimija. Lapset SIB -hanketta hallinnoi yksityispankki FIM yhdessä Lastensuojelun keskusliiton kanssa. Liitto suunnittelee yhdessä kunnan kanssa perheiden tarvitseman tuen.

Sitra puhuu SIB-hankkeesta tulosperusteisena rahoitussopimuksena. Tulosperusteisuus viitttaa siihen, että rahastosta maksetuilla palveluilla täytyy saada aikaan tulosta eli tavoiteltua, mitattavaa hyvinvointia. Vain silloin yksityiset sijoittajat saavat sijoittamansa pääoman takaisin ja tuottoa sijoituksilleen. Riski on sijoittajilla, kunnan riskin sanotaan olevan olematon. Jos tulosta ei synny, sijoittajat jäävät nuolemaan näppejään.

Sijoittajat ovat hankkeissa usein instituutioita, mutta myös yksityishenkilöitä.

Miten hyvinvoinnin lisääntymiseen tähtäävien hankkeiden onnistumista voidaan mitata? Sitran mukaan hankkeen tuloksellisuus mitataan vertaamalla kustannusten kehittymistä siihen, miten ne olisivat kehittyneet, jos hanketta ei olisi toteutettu. Laskelmiin on olemassa useita menetelmiä.

Tuhannen taalan kysymys on, miten hyvinvoinnin lisääntymisen voidaan arvioida olevan juuri hankkeen tulosta.

– Ihmiset eivät elä laboratorioissa, joten täysin aukoton syy-seurausketjujen arviointi on mahdotonta. Hankkeen vaikuttavuutta pystytään kuitenkin riittävissä määrin todentamaan, jotta sen kunnalle aikaansaama säästö on mahdollista laskea, sanoo johtava asiantuntija Jonna Heliskoski Sitrasta.

Säästöstä kunta maksaa sijoittajille heidän sijoittamansa pääoman ja tuoton.