Hakunilan ostari pattitilanteessa – Pienosakas: Virkamiesten on helppo tehdä suunnitelmia, kun ei itsellä ole mitään riskiä

KESKUSTA Kulahtaneen ostoskeskuksen omistajilla ei ole yhteistä näkemystä tulevaisuudesta.

Hakunilan keskus eli ostari muodostuu useammasta rakennuksesta ja torialueesta. Armi Suojanen

Armi Suojanen

Hakunilan uudessa kaavarungossa hahmotellaan, miten Hakunilantien ja Kyytitien kulmauksen ilme muuttuisi kantakaupunkimaisemmaksi muun muassa kivijalkakaupoilla ja kahviloilla. Suunnitelmat ovat hienoja, mutta kukaan ei tiedä varmaksi toteutuvatko ne ja jos toteutuvat, niin koska.

Suunnitelmia Hakunilan ostarin tulevaisuudesta on tehty aiemminkin eikä mitään ole tapahtunut. Kaikki on kiinni Hakunilan keskuksen omistajista ja tietysti rahasta.

Kaikkien intressit eivät ole samanlaisia."

Hakunilan ostoskeskuksen kokonaisuuden omistavat kolme kiinteistöyhtiötä, joissa on useita osakkaita. Kaikilla on omat toiveensa ja tavoitteensa, miten omaisuudesta huolehditaan ja miten sitä kehitetään. Osakkaissa on muun muassa kiinteistösijoittajia, kaupan keskusliikkeitä, yksityishenkilöitä, yksityisyrittäjiä ja Vantaan kaupunki.

– Kaikkien intressit eivät ole samanlaisia, kiteyttää Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Hän huomauttaa, että ongelma on samanlainen monilla vanhoilla ostareilla. Kaupunki olisi Penttilän sanoin "mielihyvin" kehittämässä Hakunilan ostarin aluetta.

Epävarmuustekijöitä on vaikka kuinka paljon. Kaikki omistajat eivät innostu ostoskeskuksen purkamisesta, koska hyvät vuokratulot lakkaisivat saman tien eikä rakentamisen ajalta tulisi lainkaan tuloja. Pienosakkaat, kuten Foto-Hakunila, joutuvat pohtimaan tarkkaan, mille kannalle kallistuvat.

– Isän ja minun mielestä ostoskeskus pitäisi remontoida, sanoo Foto-Hakunilan toisen polven fotokauppias, myymälävastaava Harri Grönholm

Liike on toiminut ostoskeskuksessa vuodesta 1984.

Grönholm huomauttaa, että uusi liiketila on aina riski pienelle yrittäjälle. On arvioitava, palaavatko vanhat asiakkaat, saadaanko uusia ja nouseeko uuden tilan hinta liian kovaksi.

– Kaupungin virkamiehillä ei itsellä ole mitään riskiä, joten suunnitelmia on helppo tehdä, Grönholm naurahtaa.

Jos kaupunki haluaa toden teolla vauhdittaa Hakunilan ostoskeskuksen uudistamista, sillä on kyllä keinonsa, sanoo kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Vesa Pajula (kok.).

– Ostamalla riittävän suuren osuuden osakkeista, kaupunki saa päätäntävallan. Vantaa ei ole paljonkaan käyttänyt tätä, Pajula toteaa.

Hän istuu Hakunila Keskus Oy:n hallituksessa. Yhtiö omistaa ostarista sen osan, jossa toimivat muun muassa K-Supermarket ja ravintola Piilopaikka.

– Myöhemmin kaupunki voi halutessaan myydä osakkeet tai maan jollekin rakennusyhtiölle tai kiinteistösijoittajalle, joka toteuttaa hankkeen, hän jatkaa.

Penttilän mukaan kaupungilla olisi valmiutta ostaa osakkeita. Eri asia on, myydäänkö niitä sillä hinnalla, jonka kaupunki maksaisi. Kaupunki halua kuitenkin edesauttaa pattitilanteen ratkaisua ensisijaisesti muilla keinoilla kuin osakkeita ostamalla.

– Kaupunki on nopeuttaja ei hidastaja, Penttilä sanoo.

Hakunila ostoskeskuksen suurimpia omistajia on sijoitusrahasto SF Grocery Finland Oy. Tukholman pörssiin listautuneesta yhtiöstä ei haluttu kommentoida millään tavalla ostarin tulevaisuutta.

Monta omistajaa

Hakunilan 1980-luvulla valmistunut ostoskeskuskokonaisuus muodostuu kolmesta yhtiöstä: Hakunilan Keskus Oy, HakuCenter Oy ja EMP-Invest Oy.

Yhtiöiden suurimpia omistajia ovat SF Grocery Finland Oy ja Vantaan kaupunki.

Usein liikehuoneistojen haltijoiden lisäksi pienosakkaisiin kuuluvat pysäköintihallista autopaikan hankkineet.

Ostarille on tehty peruskorjaus 1995.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut