Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Viherkatot vaimentavat kaupungin melua – pääkaupunkiseudulla kattoja on arviolta satoja

YMPÄRISTÖ Viherkatot viilentävät, hillitsevät tulvia ja vaimentavat melua kaupungeissa.

Viime vuosina paljon esillä olleet viherkatot yleistyvät tasaisesti. Näin arvioivat ympäristöbiologi Taina Suonio ja dosentti Susanna Lehvävirta, jotka ovat mukana Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusohjelmassa.

– Viherkattoja tehdään jatkuvasti etenkin moniin uusiin kohteisiin, tutkimusohjelmaa johtava Lehvävirta sanoo.

Lehvävirta arvelee, että eräs syy viherkattojen yleistymiselle on kattojen suunnittelua, rakentamista ja kasvien valintaa ohjeistavien RT-korttien uudistaminen. Uusien korttien myötä viherkattojen suunnittelun ja rakentamisen tieltä katosi yksi niiden yleistymistä haitannut este eli ajantasaisen tiedon puute.

Myös kaavoitus vaikuttaa viherkattojen yleistymiseen.

– Helsingin kaupunki on tehnyt viherkattolinjauksen ja Vantaan kaupunki huomioi vihertehokkuuden asemakaavoituksessa, Taina Suonio havainnollistaa.

Viherkattojen suosio on alkanut viime vuosina vakiintua, katsooviherkattoja asentavan KerabitPro-urakoinnin tuoteryhmäpäällikkö Miina Merisalo Hänen mukaansa viherkattoja tehdään osana uudisrakentamista etenkin pääkaupunkiseudulle.

Merisalo näkee, että viherkattojen rakentamista jarruttavat ennakkoluulot kattoja kohtaan sekä se, jos ympäristöarvoja ei huomioida kohteiden suunnittelu- ja rakennuslupavaiheessa.

– Silloin sinne tuppaavat tulemaan halvimmat ratkaisut, sillä viherrakenteet maksavat kuitenkin jonkin verran, Merisalo sanoo.

Pääkaupunkiseudulla viherkattoja on nykyisin arviolta satoja.

Yksi esimerkki viherrakentamisesta on Helsingin Jätkäsaareen viime vuonna valmistunut asuinkortteli, jonka talojen viherkatoilla on muun muassa viljelypuutarha sekä marja- ja hedelmätarhoja. Vantaalla viherkattoja on esimerkiksi Porttipuiston ostoskeskittymän sekä toimisto- ja liikekeskus Dixin katolla Tikkurilassa. Espoossa viherkattoja on esimerkiksi Ruusutorpan koululla Leppävaarassa ja Matinkylässä Isossa Omenassa.

Viherkattoihin on liittynyt myös epäilyksiä. Niiden on esimerkiksi pelätty johtavan kosteusongelmiin.

– Rikkinäiselle katolle viherkattoa ei kannata laittaa. Pintamateriaalin on oltava erittäin hyväkuntoinen, Lehvävirta sanoo.

Hän muistuttaa, että viherkatosta täytyy pitää huolta. Jos sammal- tai maksaruohokatolle ilmestyy puiden taimia, ne on syytä poistaa, jotta puiden juuret eivät pääse kattorakenteisiin. Lehvävirta huomauttaa, että viherkaton voi toki rakentaa myös puita kestäväksi.

– Itse asiassa viherkatot voivat suojata kattoa esimerkiksi lumitöiden aikaisilta lapioniskuilta, jotka aiheuttavat paljon kattovuotoja, Lehvävirta sanoo.

Viherkattojen hintakin voi arveluttaa. Taina Suonio huomauttaa, että viherkatot pidentävät tutkitusti kattorakenteiden ikää, kun kasvillisuus suojaa kattoa UV-säteilyltä ja rajuilta sääilmiöiltä.

– Viherkatto maksaa itsensä takaisin, sillä nyt perustettua bitumikattoa ei tarvitse eliniän aikana uusia. Esimerkiksi maksaruoho- tai niittyviherkatto eivät ole kalliita ylläpitää, Suonio sanoo.

Viherkatot ovatkin monin tavoin hyödyllisiä. Niiden kasvillisuus pidättää sadevettä, mikä auttaa hillitsemään tulvia kaupungeissa säiden ääri-ilmiöiden yleistyessä. Lisäksi viherkatot vaimentavat melua ja viilentävät, mikä on hyödyksi etenkin kaupungeissa.

– Kaupunki moninkertaistaa helteiden tukaluuden, sillä niissä on paljon lämpöä imeviä pintoja. Viherkatot ja -seinät viilentävät ympäristöä niin kauan kuin niillä on vähänkin vettä, sillä haihtuminen vaatii energiaa, Lehvävirta sanoo.

Vihermaisemasta on myös todettu olevan hyötyä ihmisten hyvinvoinnille.

– Jos ihminen katsoo ikkunasta hetken aikaa vihermaisemaa, hänen vireytensä ja työkykynsä palautuu, Lehvävirta havainnollistaa.

Viherkatot voivat toimia myös luonnon monimuotoisuuden edistäjinä.

– Mikäli viherkattoja olisi riittävästi sekä tarpeeksi tiheästi ja ne suunniteltaisiin oikein, kattojen avulla voitaisiin myös elvyttää romahtaneita pölyttäjäkantoja, Lehvävirta kertoo.

Vantaan Hakunilassa sijaitsevaan Kormuniityn koirapuistoon viherkatto tuli viime vuonna. Sen eräänä tarkoituksena on ollut houkutella koirapuistoon ja sen lähiluontoon esimerkiksi perhosia.