Vantaanjoesta löytyi laittomia peltisiä patoja – Joki sai vauhtia heti poistamisen jälkeen

Ympäristöasiantuntija Olli Sivonen (vas.), korkeakouluharjoittelija Elias Haro ja iktyonomi Velimatti Leinonen purkivat luvattomia esteitä Vantaanjoesta. Ida Niva

Ida Niva

Yhtenä syynä Vantaanjoen hiljaiseen virtaukseen ovat padot, joita jokeen on rakennettu.

Ensimmäinen este löytyy tierummusta. Tierummun reunoille on nostettu kiviä ja niiden väliin aseteltu peltilevy. Levyn toista päätä on nostettu kivien avulla.

30 metrin päässä tierummusta alavirtaan löytyy toinen rakennelma. Uoman poikki on sijoitettu puulankku, jonka päälle on aseteltu kiviä ja peltilevy.

Iktyonomi Velimatti Leinonen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo, että esteet on rakennettu luvattomasti.

– Emme tiedä, kuka ne on tehnyt. Jos veteen haluaa rakentaa patoja tai muita rakennelmia, pitää kysyä lupa ELY-keskukselta.

Leinosen mukaan asia selvitettiin ELY-keskuksen kanssa ja saatiin lupa esteiden purkamiseen. Hän arvelee, että rakennelmien tarkoituksena on ollut vedenpinnan nostaminen.

Luvattomat patorakennelmat löytyivät, kun Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys teki alueella lohikalojen lisääntymisalueiden inventointia osana Jokitalkkari-hanketta.

– Olemme käyneet koski- ja virta-alueet läpi ja keränneet tietoa alueesta ja siitä, mitä pinnan alta löytyy, sanoo Leinonen.

Jokitalkkari-hankkeessa on tehty Vantaanjoen vesistöalueella kalataloudellisia ja muuhun virkistyskäyttöön liittyviä toimenpiteitä. Kahden rakennetun esteen lisäksi inventoinneissa löytyi kaatuneiden puiden muodostamia patoja.

Leinonen ja korkeakouluharjoittelija Elias Haro tarttuvat tierummussa olevaan peltilevyyn ja vetävät. Levy irtoaa ja se heitetään joen törmälle. He kiskovat tierummusta vielä toisen peltilevyn ja vierittävät kivet pois.

Heti, kun este on saatu pois, vesi alkaa virrata voimakkaammin ja joen pinta nousee. Ympäristöasiantuntija Olli Sivonen tarttuu haravaan ja alkaa levittää joen pohjalta poistetun patorakenteen alta paljastunutta soraa.

– Soraa levitetään, jotta se on parempi kutupaikka taimenille, selittää Leinonen.

Vantaanjoen latvoilla joki näyttää kutistuneen pieneksi puroksi. Joessa on kuitenkin monipuolisesti eri kalalajeja.

– Lohikalat pääsevät nousemaan merestä tänne asti, jos matkalla ei ole esteitä, Leinonen kertoo.

Toinen este on vielä purettavana. Leinonen ja Haro kantavat suuret peltilevyt ylös joesta tasaiselle maalle ja taittelevat ne pienemmiksi, jotta ne on helpompi kantaa peräkärryyn ja kuljettaa pois. Kaikki joesta löytynyt romu viedään kierrätettäväksi Kuusakoskelle.

Jokeen rakennetusta padosta löytyy myös paksuja mustia putkia. Savi roiskuu, kun patoa hajotetaan ja suuria kiviä nostellaan.

– Näiden rakennelmien vuoksi joen pohjaan on kertynyt savea. Parantelemme joen pohjaa ottamalla saven pois ja kaivamalla soran esiin, kertoo Leinonen.

Jokitalkkari-hanke

Jokitalkkari-hankkeen avulla pyritään kehittämään ja parantamaan Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja viihtyvyyttä

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys koordinoi hanketta vuosina 2014–2016, jolloin toimenkuvaa ja työtehtäviä testattiin ja kehitettiin.

Tämän jälkeen Jokitalkkari-hankkeesta tuli pysyvä toimi Vantaanjoen vesistöalueelle.

Hankkeessa on esimerkiksi suoritettu kalastuksenvalvontaa, kunnostettu luontopolkuja ja siistitty jokivarsia roskista.

Hanke toimii yhteistyössä Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten viranomaisten, Vantaanjoen, Helsinki-Espoon ja Lopen kalastusalueiden sekä alueiden eri osakaskuntien kanssa.

Aiheeseen liittyvää

  1. Vantaanjoessa kelluvat roskat tehotarkkailussa puomeilla
    26.4.2018 19:36

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Vaihda vapaalle ja tule Vantaalle – täällä on kaikki!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut