Vantaan golfkenttäkohu paisuu: Laittomista maakuormista paljastui lyijyä, arseenia ja öljyä – tältä kentällä näyttää nyt

TUTKINTA Vantaan kaupunki myöntää, että golfkenttäsotkussa kaupungin valvonta petti useassa eri kohdassa

Vantaan Golfpuisto Oy:n toimitusjohtaja Ville Nurmi harmittelee, ettei kaupunki ole ymmärtänyt kentän rakentamiseen liittyviä ideoita. Takana näkyviä pengerryksiä on ihmetelty, mutta niiden päälle tulee range, jota golfaajat kiertävät alempana. Tiina Örn

Tiina Örn

Kenen olisi pitänyt valvoa, ettei kohutulle golfkentälle Vantaan Petikkoon tuoda tolkuttomia määriä maa-ainesta, ja ettei alueelle tuoda pilaantunutta maata?

Vantaan golfkenttäsotku nostaa esiin nyt kysyksiä valvontavastuusta. Näkökulmia on liki yhtä monta kuin riidan osallisiakin.

Riidatonta on vain se, että kentän rakentamisen yhteydessä alueelle on tuotu 1,8 miljoonaa kuutiota eli noin 150 000 kuorma-autollista ylijäämämaata rakennustyömailta.

Vantaan kaupunki teki viime viikolla poliisille tutkintapyynnön Vantaan Golfpuiston ja golfkenttää urakoivan yrityksen toimista. Kaupunki arvioi, että maan vastaanottamisesta on saatu merkittävää taloudellista hyötyä. Vastaavan maan läjittämisestä kaupungin viralliselle läjitysalueelle olisi veloitettu vastaanottomaksuja 6,8 miljoonaa euroa.

Tutkintapyynnön ohessa poliisille toimitetusta tarkastuskertomuksesta selviää, että maa-aineksesta on löytynyt rakennusjätteen lisäksi kelpoisuusehdot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita: arseenia, lyijyä, PAH-yhdisteitä ja öljyä.

Alueen vastaanottokriteerit ylittäviä eriä oli yhteensä kahdeksassa prosentissa näytteitä.

– Jos näytteitä olisi otettu aina eri kuormista, tarkoittaa se sitä, että kynnysarvon ylittäviä maa-aineseriä on ollut 12 000 kuormassa. Osa näistä maista on jäänyt alueen täyttökerroksiin, raportissa todetaan.

Kenttää rakennuttavan Vantaan Golfpuisto Oy:n toimitusjohtaja Ville Nurmi ihmettelee, miksei rakennustöiden aikainen valvonta ole kaupungilla toiminut.

– Olemme toimittaneet raportit kaupungille, mutta ne eivät ole koskaan kulkeutuneet ympäristökeskukseen. Kaupungilla on ollut vakavia katkoksia tiedonkulussa, lataa Nurmi.

Valvonta petti muun muassa siinä, että jo ennen näytteenoton aloittamista alueelle on tuotu maata noin 700 000 kuutiota eli 40 prosenttia sinne läjitetystä maasta.

Myös kaupunki antaa tarkastusraportissa pyyhkeitä sisäiselle tiedonkululle. Näytteet ottanut konsultti on kyllä toimittanut kaupungille kuukausiraportit, mutta kaupungilla ei ole ryhdytty niiden johdosta mihinkään toimiin.

Näytteenotot tilannut geotekniikka on ollut siinä luulossa, että konsultti ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jos alueelta löytyy maata, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät raja-arvot.

– Kuukausiraportteihin ei ole kaupungilla tutustuttu käytännössä lainkaan. Ei vaikka alueelle on toistuvasti ajettu maita, joissa on ollut kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

Uudenmaan ympäristötekniikan kuukausiraportteja valvonnasta ole myöskään toimitettu kaupungin ympäristökeskukseen, rakennusvalvontaan eikä asumisen ja rakentamisen tuloalueelle.

– Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan, mikäli he olisivat saaneet kuukausiraportit itselleen, ympäristökeskus olisi jo ensimmäisten kuukausiraporttien perusteella ilmoittanut toimijoille, että heidän tulisi hakea läjittämiseen ympäristölupaa, todetaan raportissa.

Eikä itsekritiikki lopu siihen. Rakennusvalvonnan rakennustekninen yksikkö ei ole raportin mukaan riittävällä tavalla varmistanut, että golfpuiston rakennushanke toteutetaan hyväksyttyjen pääpiirustusten mukaisesti. Maininta liittyy kentällä tehtyyn uoman siirtoon, joka on mahdollistanut merkittävästi suuremmat maanläjitykset alueelle.

Rakennusvalvonnasta vastataan, että sille kuuluu vain luvan myöntäminen, ja vastuu hankkeen loppuunsaattamisesta kuuluu luvan saajalle ja valvonta kaupungin muille tulosalueille.

Jotain on opittu.

Raportissa määrätään, että vastaisuudessa kaupungin näkökulmasta ympäristövaikutuksiltaan suurissa hankkeissa tulee olla seurantaryhmä, jonka vastuulla on hankkeen asianmukainen läpivienti kaupungin puolelta.

– Tiedonkulkua eri tulosalueiden välillä tulee kehittää ja tiivistää. Näin vältytään tietokatkoksilta, väärinymmärryksiltä , niin kuin Golfpuisto-hankkeen osalta näyttää nyt osin käyneen.

Osa sotkusta on jokaatunut veronmaksajien syliin. Hankkeen valvonnan kustannukset ovat tähän mennessä olleet jo noin 83 000 euroa. Valvonnan kokonaiskustannukset tulevat olemaan yli 100 000 euroa. Summa on suurempi, kuin mitä kaupunki on tähän mennessä saanut alueelta maanvuokratuloja.

Raportista selviää lisäksi se, että Vantaan Golfpuisto Oy:llä on ollut vaikeuksia maksaa maasta sovittua vuokraa kaupungille. Vuokria oli tämän vuoden huhtikuussa maksamatta noin 43 000 euroa. Vuoden 2017 alkupuoliskolla maksamatta jääneistä vuokrista tehty maksusuunnitelma on rauennut.

– Pyrimme maksamaan rästissä olevat vuokrat kaupungin antamaan määräaikaan mennessä eli heinäkuussa 2018, lupaa toimitusjohtaja Nurmi.

Vantaan Golfpuisto Oy:n konkurssiriski on Suomen Asiakastieto Oy:n raportin mukana luokiteltu erittäin suureksi.

Tarkastusraportti listaa riskejä. Yksi niistä on se, ettei toimija pysty saattamaan golfkentän rakentamista loppuun ja että maa joudutaan suurin taloudellisin panostuksin laittamaan alkuperäiseen kuntoon.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut